NEGATIIVISUUS VAROITUS!!
Nyt on tänään kirjoitettava toinen. Yleensä en koskaan tee näin, mutta ei ole ketään kenelle kertoa niin kerron tänne.
Tämän illan aikana mulla ollut 2 voimakasta ahdistuskohtausta. Ihan oikeastaan ilman syytä. Vai onko syy että on ilta. Vaikka päivällä odotin iltaa että kaikki loppuu, mutta nyt se ahdistaa. Entä jos?
En jaksaisi enään. En jaksaisi nähdä ketään, en jaksaisi mitään toimintaa. En pystynyt menemään syömään. Ehkä se oli psyykkistä enemmän vaikka koin sen fyysisesti. Nehän menevät helposti sekaisin. Ja tähän samaan tulee sitten neurologiset oireet. Kun ne menee sekaisin.
Jos saisin nukuttua niin huomiseen saisi voimaa. Mutta uusi paikka ja tilanne niin aika epävarmaa on. Aina menee muutamia öitä ettei osaa oikein nukkua. Ja etenkin kun on ollut raskas päivä... Ja valvominen taas pahentaa kaikkea.
Täällä otetaan kännykät pois. Minä en ole antamassa! Ainut keino saada apua jos pahenee liikaa etten tosiaan pärjää sen kanssa itse.
Mutta nyt koitan tosiaan levätä hetken, jos se sitten helpottaisi. Edes vähän.
Kuvan lähde: http://fi.zobra.info/path-of-exile/tumma-taustakuva
Ystävä rakas <3
VastaaPoistaEt varmasti halua olla erilainen ja erilaista kohtelua siellä leirillä, mutta koska tilanteesi on erilainen, niin on silloinhan on pakko toimia sen mukaan. Kirjoita joko paperille tai kännykkään, miksi et voi luopua puhelimesta: tarvitset sitä avun pyytämistä varten kun olet yksin. Seurassahan muut nähnevät avun tarpeesi tai voit pyytää apua kynän ja paperin avulla?
Myönnän/tunnustan, että en osaa enkä pysty täysin ymmärtämään kaikkea mitä koet ja toivon, että sinä ymmärrät sen? Ja että ymmärrät sen, että täältä on "helppo huudella" neuvoja, kun ei täysin ymmärrä kaikkea - luulee vain ymmärtävänsä.
Koeta jaksaa ja pärjätä, olla rohkea. Sinä olet tärkeä <3
Ekana yönä ei otettu pois koska en suostunut, tokana yönä otettiin. Ja sinä yönä tulikin tosi paha olo. Itkin ja huusin opettajalle että kuolen. Ilmeisesti raavin itseäni kädestä kun on kipeä. En mielestäni saanut henkeä. Huonekaveri onneksi osasi kohdata täydellisesti, ei mennyt itse paniikkiin. Sain myöhemmin uuden kohtauksen. Lievemmän tosin. Menin sitten itse hakemaan apua ohjaajalta. Pelkäsin ihan tosi paljon. Kello oli ehkä vajaa 12. Otti mut sitten viereen nukkumaan niin sain nukuttua aamuun. Ekana yönä nukuin vähemmän ja koira unta. Ohjaajan vieressä rauhoituin kuulemma nopeasti. Tunsin pitkästä aikaa että joku OIKEASTI välittää
PoistaAamu on iltaa viisaampi. Luin eilen tai toissapäivänä Hesarista että aivot poistavat automaattisesti yön aikana ylimääräiset tunteet faktoista ja siksi yleensä( ei aina) aamulla on erilainen, parempi olo. Tämä ei tietty päde kriisitilanteisiin niin vahvasti. Hauskaa päivää sinne!
VastaaPoistaKiitos. En jaksanut vastata aiemmin. Oli vaikeita päiviä
Poista