Joulu

KUVAN LINKKI: 

Christmas tree on balcony in Katajanokka - Joulu – Wikipedia

Olin täällä joulun, tykkäsin oikeasti tosi paljon kun työntekijöillä oli aikaa. Niin kuin ihan oikeasti, asukkaita oli vähemmän kuin työntekijöitä. Nyt ei taas ole aikaa ollenkaan. Nukun aika lailla päivät. 

Joulussa on se huono puoli että tuntuu sen kesto olevan tosi pitkä, loppiaiseen saakka, toissavuonna meinasi oikeasti mennä jo hermot kun en vaan olisi enää jaksanut radiota, huoneen ovi sit kokopäiväksi kiinni niin oli helpompi olla. 

Pystyin kuitenkin syömään jouluruokailussa, oli niin vähän ihmisiä. Ei ahdistanut. Mutta nyt taas syön myöhemmin vaikka jossain säännöissä on että pitäisi kaikkien noudattaa samaa aikataulua, mutta on kuulemma sovellettavissa.

Nyt oikeastaan olen ahdistunut kun ei ole enää aikaa, vaikka tykkäänkin olla yksin, valvon taas öitä.... Mutta se on siinä hyvä puoli että yöllä sitten on aikaa kun muut nukkuu, yleensä. 

Ehkä tämä "muutos" on se joka ahdistaa, eli se kun oli n. 2-3 pv sillein että oli aikaa, kerkesin jo tottua siihen. Mutta nyt kun ei ole oikeastaan ollenkaan enkä uskalla enää kysyä. Tai ilmaista millään tavalla. Ennen joulua vielä pystyin. Nyt kai se meni eilen kun kokeilin enkä enää saanut reaktiota vaikka huoneessa oli 5 työntekijää eikä kukaan vastannut niin menin sitten nukkumaan ja illalla heräsin ahdistuneena itkuun.

Täällä ollessa ennen en ole oikeastaan kokenut näin paljoa yksinäisyyttä kuin nyt. Ennen saatoin viihtyä montakin päivää omassa huoneessa  vaikka tietokoneella tai tekemässä timanttitöitä, nyt en enää. Se taisi loppua silloin kun aloin kommunikoimaan puhumalla pääasiallisesti. 

Mutta en nyt tiedä mitä oikein pitäisi tehdä. Ehkä pitäisi vain rohkaistua ja mennä kysymään, mutta kun menen en saa vastausta tai vastaus on "ihan kohta" ja sit 3-4h päästä menen kysymään milloin se ihan kohta on, yleensä se sitten on unohdettu. Ja sitten kun sanon asiasta illalla jos en ole päivällä sanonut niin kysytään miksen tullut pyytämään, liian epäselvää. En vaan ymmärrä.