Uudet paidat (jälleen)

Siinä paidat ensin lähempää, minulla ja äidilläni, tilasin samaan aikaan, mutta oma paita tuli aiemmin. Kai tuli kahdet postikulut, mutta ei se haittaa. Periaatteessa nämä tulee aika nopeasti kun kuitenkin aina tehdään henkilökohtaisesti jokaiselle tilaajalle. Alussa on vain yksivärisiä paitoja.
Laitan oman paidan varmaan sitten syksyllä ensimmäisinä tai ensimmäisenä päivänä kouluun ja toivon että ihmiset jotka eivät ehkä ennen ole ymmärtäneet niin minä olen ihan hyvä tälläisenä ja nimeni on Noora-

 Tässä taas ollaan minä ja mun pikkusisko, kovin riiviö nykyään kun osaa jo kävellä ja erityisesti kiipeillä, kiipeäisi joka paikkaan, osaa jo vähän puhua. Mutismi ei ole siis edelleenkään sama kuin että ei osaisi puhua, niin olen monen kuullut sanovan ja olen nähnyt joidenkin katseesta, mutta josko nyt kun Mutismista on alkanut tulemaan enemmän kaikkia juttuja esimerkiksi lehtiin niin eiköhän ihmiset ala tietämään mikä asia on kun ei PYSTY puhumaan.
Tämä pieni on nyt vuoden ikäinen, aika menee niin nopeasti.

Yhdessä mennään vaikka kiven läpi, tuli vastaan mitä vain. Erityisesti kun äiti nyt ymmärtää eikä vain hauku kaikesta ja voi nyt myös tarvittaessa puolustaa asioissa. Ja jos joku ei tajua niin voin kertoa äitille vaikka soittamalla.

Ei oikein onnistunut sydän, kädet erilaiset, miten se voi edes onnistua kahdestaan, Yksin onnistuu, mutta en tiedä miten se onnisuu kahdestaan. Tai ehkä joillakin  saattaa onnistua jos saa käden samalla tavalla, en tiedä. Me ei saatu samalla tavalla käden asentoa.

Ja sitten vielä tyhmäilläänkin, sanoin tai tempuin. Ainakin kesäaikaan kun on aikaa enemmän. Syksyllä taas vähemmän kun en ole kotona, nythän on jo mennyt n. kuukausi lomasta. 14.elokuuta loppuu.









KAIKKIIN KUVIIN JULKAISULUPA.

Markkinat

Oltiin tänään siskon ja mummin kanssa markkinoilla ja nyt olen tosi väsynyt, se ihmismäärä väsyttää, kaikki äänet jne. Ja kun kaikki on niin tiiviisti. Kaikille aisteille jotain, paljon ääniä, näkemistä, hajuja ja jopa tuntoaistiin jos osuu johonkin ja kokeilee jotain, tosin se käsillä näpräys on aina rauhoittanut minua. Voin keskittyä siihen etten välttämättä keskity johonkin ikävään asiaan.

Ensi kerran jos kysytään lähdenkö niin tuskin jaksan, ainakaan yhtään pidemmäksi aikaa. Tollanen vie tosi äkkiä voimat. Mutta jos ei olisi ollut niin lähekkäin kaikki niin ehkä olisin jaksanutkin ja sitten lopulta alkoi olemaan kylmä, Suomen kesä on mitä on... Koskaan ei tiedä etukäteen vaikka säässä olisi mitä luvassa niin voi sataa kesällä vaikka lunta. :-D

Siellä oli koiria, paljon koiria, pysähdyin katsomaan melkein kaikkia ja viimeistä koiraa silitin, sen koiran omistaja huomasi että haluan silittää kun pysähdyin ja odotin niin laski koiran nuuskimaan minua kädesstä ja sitten silitin. Se koira oli ihana.

Huomenna menen mökille ja olen siellä varmaan maanantaihin asti, sitten tulen taas mummin luo, ensi viikolla on silmälääkäri, meinasin sinne ottaa ainakin aakkostaulun että olisi helpompi jutella, jos niitä tippoja laitetaan niin kännykällä en näe kirjoittaa, toivon niin ettei laiteta kun pelkään sitä. Sanotaan että seuraavana päivänä pitäsi nähdä normaalisti, mutta minulla menee aina monta päivää.

Kuvan lähde: http://himoksella.info/2016/07/01/jamsan-aijan-markkinat/

Uusi avustaja

Heti ensimmäisellä osui se oikea! Kävi siis täällä meidän luona tänään aamulla. Tosi mukavan oloinen, en KOSKAAN päästä vierasta lähelle, mutta tämä koitti saada tulostettua työsopimusta kun en itse siinä onnistunut niin en edes säikähtänyt. Olisin halunnut heti tehdä siis sopimuksen, ja haluaisin jo ilmoituksen oius TE toimistolta ettei enää hakijoita tulisi, kyllähän sinne niitä ilmoituksia alkaa nyt tulemaan kun saa tietää opiskelupaikkoja.
Huomenna on papereiden allekirjoittaminen. Samalla käyn kaupassa ja hakemassa postin. Pitää muistaa vain ottaa passi, kun ei olla kotipaikkakunnalla.

Edelliseltä avustajalta en ole saanut vielä irtisanomisilmoitusta takaisin. En tiedä kyllä tarvitsenko niitä. Kun olen kuitenkin vammaispalveluun ilmoittanut ja ilmoittanut myös sinne että on uusi avustaja ja paperit menee sinne varmaan ensi viikolla, viimeistään loppukuusta kun itsellä on meno kaupunkiin.

Toivottavasti nähdään tässä kesän aikana. Hän sanoi minulle että olen hyvin tutun näköinen ja olen samaa mieltä, en vain osaa sanoa mistä. Ei kumpikaan osaa. Mutta kai se tulee jossain vaiheessa mieleen, ei tiedä. Tunnistettaisiin sitten syksyllä molemmat kunnolla.

Tänään on tasan kaksi kuukautta koulun alkuun ja avustajan työn alkuun. En ole varma ketkä koululla tietää että on uusi avustaja.

Ehkä tämän kerran kaikki menee paremmin, ehkä tämän kerran saan oikeasti sen tuen mitä tarvitsen. Ja pääsen tarvittaessa pois tilanteesta, kun ei siinä ole järkeä enää jos kaikki alkaa menemään ohi niin sitten en enää muista.

Loppuun vielä kysely (aukeaa uuteen ikkunaan) johon toivon teidän vastaavan, tännekin tulee sitten varmaan heinäkuussa koostetta aiheesta 

Suuria päätöksiä, pieniä tekoja

Nyt on ollut todella isoja asioita päätettävänä, tai yksi iso asia. Vihdoin järki voitti tunteen... Vohdoin uskalsin tämän tehdä. Minulla oli jo aikomusta aikaisemmin samaan, mutta en koskaan uskaltanut, pelkäsin. Ja näköjään pelon aihe oli tämän kerran oikein.
Jouduin irtisanomaan avustajan, samalla meillä meni kokonaan välit. Pyysin anteeksi monta kertaa, ei auttanut. Riideltiin kokoajan aivan kaikesta, ei tultu toimeen, ei auttanut vastaamaan tunnilla vaikka esimerkiksi siinä olisin sitä apua tarvinnut. Uudessa ilmoituksessa on merkintä asiasta ihan erikseen.

Mutta siis niinkin pieni teko kun vastaamisessa auttaminen niin ei voinut auttaa. Eli en päässyt osoittamaan osaamistani tai kertomaan toiveitani ja/tai mielipiteitäni. Josko seuraava auttaisi nimenomaan tässä. Torstaina tulee ensimmäinen ehdokas käymään. Jännää. :-) Ilmoituksessa oli jo aika tarkkaan kerrottu niin ei ihan kaikki siihen hae.

Onneksi nyt on loma niin kerkeää tottumaan ajatuskeen. Kerkeän ehkä näkemään muutaman kerran, se olisi ainakin tässä tarkoitus. Että koulun alkaessa voisin edes joitain sanoja käyttää. Tämä hakija tietää Mutismista, mutta en tiedä tietääkö mitä se tarkoittaa. Ajattelin että se joka tulee valituksi niin annan jonkun mutismi oppaan. Ensin itse ns. oikoluen ja merkitsen tärkeimmät kohdat, antaisin jo kesällä jos nähtäisiin. Tai viimeistään ihan heti alkusyksystä.

Tämä asia on tullut varmaan joka yö uneen sen jälkeen kun tälle edelliselle avustajalle asiasta ilmoitin. Jo tekstistä näin että oli erittäin vihainen. Toisaalta myös pelkäsin häntä, kun mieliala saattoi muuttua kymmenessä minuutissa. Ja sitten annetaan ulospäin eri vaikutelma. Ja ei uskota ulkopuolella kun koitan kertoa.

Vammaiskortti

Nyt tämä on mahdollista saada. Luulin aiemmin etten saa A-merkintää, eli että minulla olisi oikeus avustajaan, joissain paikoissa avustaja pääsee ilmaiseksi.

A-merkintää olisin alkuperäisen suunnitelman mukaan hakenut tulkkauspäätöksellä, nyt haen henkilökohtainen- apu päätöksellä, ja se tulee sitten siihen automaattisesti. Ei tarvitse uusia päätöksiä. En sitä tulkkia lopulta saanut, nyt en tiedä kuitenkaan kumpi olsii parempi, tulkki vai avustaja. Etenkään kun avustaja ei enää auta vastaamaan tunneilla. Tai sitten tarvitsisin molemmat.

Vaikka en olisi A-merkintää saanut, olisin silti kortin hommanut, koska siitä on muutakin hyötyä, sen avulla voi kertoa tarpeensa kortin toiselta puolelta, siellä on joitain pieniä kuvia joilla on merkitys ja sitten niiden "sisään" sai tekstin niin sai enemmän tietoja.Kun kuva ei kuitenkaan kerro kaikkea.

Kesällä siis mennään huvipuistoon varmaan äitin kanssa tai vesipuistoon siskon kanssa, avustajan on oltava täysi-ikäinen, jos kävisi alaikäinen niin olisi paljon helpompi. Onneksi yksi siskoistani täyttää loppukesästä 18, sitten jos hänen kanssaan päästäisi jonnekin. Käytiin siellä Peurungassa hiihtolomalla, en vielä tiedä ottaako Peurunka kortin käyttöön tai miten laajasti ottaa, jos ottaa. Tuskin mikään paikka aivan täydellisesti ottaa. Toivon että kuitenkin jollain tasolla ottaisi niin ei tulisi sitten niin kalliiksi. Joidenkin mielestähän tämäkin on väärin, mutta olkoon.

Toiselle puolelle olen tehnyt QR-koodin valmiiksi, siitä näkee helposti tuen tarpeet ja sairaudet, mitä siihen halusin. Myös äitini yhteystiedot. Siinä kysyttiin esimerkiksi kommunikoinnista, avustajakoirasta tai liikkumisesta. Se oli mielestäni myös tärkeä kohta että erityistarpeet eivät näy päällepäin ja saattaa välillä vaikuttaa päihteiden vaikutuksen alaisena olevalta toisen syyn takia, vaikka en todellisuudessa ole.

En vain ymmärrä miten se lopulta haetaan, kun ei tietääkseni tulekaan suoraan Kelalta vaan sinne laitetaan ensin lupaperi.

Lisää tietoa vammaiskortista: http://www.vammaiskortti.fi/

Kuvan lähde: http://www.kvps.fi/ajankohtaista/vammaiskortti-otetaan-kayttoon-vuonna-2018

Puhelimessa puhuminen vs. viestit

Olen aiheesta kerran kirjoittanut aiemmin täällä (aukeaa uuteen ikkunaan) mutta nyt meinasin enemmän kertoa myös viestin ja puhelun eroista omalla kohdalla ja toiminnasta eri tilanteissa, sekä ihan tutkittua tietoa.

Oikeastaan en soita kenellekään. Aina ennemmin viesti tai facebook. Onneksi ei kukaan enää oikein soitakaan. Kuitenkin jos minuun ei viestillä saada yhteyttä niin saatetaan yrittää soittaa, mutta laitan myöhemmin viestiä tai saatan soittaa.

Puhelinpelko tai kammo on "hienolta" nimeltään telephonofobia, josta kärsivä ihminen ei voi vastata ja/tai soittaa puhelimella, tämä voi vaikeuttaa monien virallisten asioiden hoitoa joita ei vielä voi hoitaa netin kautta, esim. monet sairaala-asiat. Itse en voi vastata ollenkaan.
Soittaminen on kuitenkin tärkeä vaikka kesätyöpaikan hakua varten, silloin jää paremmin mieleen ja on tietenkin paremmat mahdollisuudet saada paikka kun olisi laittanut vain viestiä.

Jos puhelimessa puhuminen ei ole mahdollista niin voi myös hätäkeskukseen ottaa viestillä yhteyttä. Kuitenkin sinne pitää etukäteen rekisteröityä. Rekisteröinti on aina vuoden eteenpäin voimassa jonka jälkeen se on uusittava.

Kuvan lähde: https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/karsitko-puhelimessa-puhumisen-pelosta-nain-siita-paasee-eroon/5986584#gs.W2yXavI

Tekstien lähteet: 
https://www.stara.fi/2013/04/20/kymmenen-oudointa-fobiaa-sinakin-voit-karsia-nomofobiasta/

https://www.ksml.fi/kotimaa/Puhelinkammo-voi-haitata-nuorta-ty%C3%B6nhakijaa/204209

https://www.112.fi/hatanumero_112/hatatekstiviesti

Mitä voi tehdä puhumatta?

Tälläinen kiva postaus, asioita mitä voi tehdä puhumatta ja mitä tykkään tehdä. Tai mitä voin tehdä ahdistumatta.

• värittäminen
• sisarusten kanssa pelaaminen (kaikenlaisia  pelejä)
• blogin kirjoittaminen
• lukeminen
• eläinten kanssa oleminen
• musiikin kuunteleminen
• kavereiden kanssa oleminen
• TV:n katsominen
• kotona oleminen kahdestaan/kolmestaan sisarusten kanssa, tai miksi ei vaikka neljäkin
• uiminen
• netissä oleminen
• Simsin pelaaminen
• meidän vauvan opettaminen kävelemään ja sen oppimisen seuranta
• uusien vaatteiden ostaminen (ei tarvitse puhua, ilmeet ja eleet kertovat paljon)
• kirkossa käyminen
• luistelu

Kuvan lähde: https://www.prolingua.fi/valikoiva-puhumattomuus/

KESÄ!

Se on vihdoin täällä, nimittäin kesä ja LOMA! Joka kevät on aivan sama, tosin myös syksyllä, muu aika saattaa olla tasaista... Nyt ei tarvitse kuunnella enää niitä
"Opettelisi puhumaan!"
"Mykkä!"
"Älä esitä!"
"Osaat puhua niin puhu!"
Ja ne katseet... Onneksi on kesä, ja onneksi en ole hakeutunut MILLEKÄÄN leirille. Mutta sekin on oppi, minulle ei sellainen vain sovi. Ja nyt ei ole niiden ajatusten aika enää, nyt on kaikki hetkeksi ohi. Tässä kuussa on muutamia asioita joita jopa odotan.

Siis jäin pois kuitenkin jo aiemmin koulusta pois ahdistuksen takia, en oikein tiedä kun sanotaan eriä, terveys ensin, koulu ensin... En tiedä, mutta nyt päätin, terveys menee kaiken edelle!

Ensi viikolla ei ole MITÄÄN. Ainakaan muistaakseni. Eikä sillä niinkään ole väliä, kohta päivät alkavat jo menemään sekaisin, en tiedä enää milloin on arki ja milloin pyhä. No silläkään ei kai ole mitenkään suurta merkitystä.

Huomenna ollaan siskoni kanssa varmaan lähes koko päivä kahdestaan, se on kivaa. Tai on täällä eläimet, olin taas illalla meidän kissan kanssa kun se aina pyytää ruokaa niin vein sille. Kehrää sitten niin kovaa, vaikka on jo vanha poika. Eläimillä on taito jotenkin helpottaa oloa ja niille ei voi sitä valehdella, kun ihmisellehän (ainakin joillekin) voi. Mutta eläin tuntee heti ja esimerkiksi meidän edesmennyt koira oli aina kuono sylissäni jos minulla oli jotain, enkä välttämättä itse tiennyt sen olon syytä niin tämä koira tuli siihen ja minulle tuli aina parempi mieli.

Kevät on kyllä myös useimmiten aina myös haikea aika kun joutuu luopumaan, tänä vuonna en kuitenkaan joutunut luopumaan ja "onneksi" en nähnyt enää luokka-avustajaa tai sitä vaihtotyyppiä, muuten olisi tunteet hyökännyt päälle.

Kuvan lähde: http://huntleyvoice.com/13688/