Lopetin jossain vaiheessa puhumisen koska alkoi uudelleen ahdistaa. Tiedän varmasti mistä alkoi, yksi hoitaja kysyi miksi tarvitsen tulkkia tietyn ihmisen kohtaamiseen kerta muille puhun, ei ilmeisesti ollut tietoinen asiasta. Tai ei ymmärtänyt/halunnut ymmärtää, ota ja tiedä... En sellaista ole ennen kokenut joten se oli hyvin pelottavaa. Tai en ainakaan muista. Ehkä jos ei ole pitkään aikaan nähnyt niin sitten Tai silloin kun jouduin osastolle poliisien avulla, tähän en kuitenkaan laske psyk.osaston pakkohoitoa, jolloin olin huutanut ja vaikka mitä mahdollista. Aamulla lääkäri sitten kysyi että alkoiko mykkäkoulu kun yöllä huusit kuitenkin niin paljon ja käytit ihan lausetasoista puhumista.
Kirjoitin yhtenä yönä lapun, jossa kerroin osittain faktatietoa ihan aiheesta ja sitten omia ajatuksia ja mukaillen facebook ryhmästä. Kävin antamassa sen yöhoitajalle, ymmärtääkseni kaikki ovat sen lukeneet koska käyttäytyminen on muuttunut ihan kokonaan kaikilta. Jopa häneltä joka sanoi pahimman mahdollisen lauseen "Puhu kerta osaat!" Ensin sanoi ettei ymmärrä kun koitin pyytää muroja, jotka oli kaapissa, niin osoitin sitä kaappia, mutta kun siellä on paljon muutakin niin oli ehkä vaikea ymmärtää.
Pitää kai ihan muutama kuva pyytää tulostamaan tai sitten koko kansio mukaan, kun olen kuitenkin sitä oppinut vihdoin käyttämään. Siinä on kuitenkin niin selkeästi että voi nostaa suoraan sivut auki kun niissä on merkintä mitä haluaa käyttää mm. koti, aika, sairaala, ruokailu, pääsanat...
Mutta kai se tästä uudelleen lähtee toimimaan taas kaikkien kanssa, ainakin toivon niin ja uskon kyllä että lähtee... Mutta aikaa se vie. Kirjoitinkin siihen tietotekstiin, että pelkästään pitää odottaa, odottaa, odottaa ja odottaa.
