torstai 14. joulukuuta 2017

Sairaslomalle


  NEGATIIVISUUSVAROITUS!!

Muutaman kerran olen ollut tällein pois koulusta, mutta tämä kerta on kyllä pahin. Ahdistaa nykyään ihan tavalliset tilanteetkin. Esimerkiksi aamulla aloin tosta vain itkee ilman syytä. Tai olihan siinä syy, kamala ahdistus, enkä voinut sitä siinä sanoa millään tavalla. Ehkä olisi ollut hyvä sanoa, mutta en pystynyt. Muuten kyllä puhuin, mutta en muista yhtään että mitä. Mutta itkun oikeaa syytä en halunnut kertoa.

Melko varmaan olen myös ensi viikon pois koulusta. Ainakin jos olen maanantaina yhtään ahdistunut niin jään pois. Turha sinne on kuulemma mennä.

Nyt ootan lääkäri aikaa ja sitten tiedän jatkosta. Menenkö takaisin kouluun vai mitä. Kotiin en ainakaan voi jäädä, se ei todellakaan edistä paranemista.

Mutta josko huomenna tietäisin siitä tulkkauspalvelu asiasta. Ja olisi nyt vain myönteinen. Katsoisin miten sitten menisi asiat. Ja jos ei sittenkään onnistu niin sitten jotain muuta.

Ihan tälläkin hetkellä mulla on huono olo. Ilman mitään syytä.

Kuvan lähde:  https://gestion.pe/tendencias/ansiedad-quienes-afecta-fuerza-trastorno-146485

tiistai 12. joulukuuta 2017

Että mulla menee taas hermo...

Siis niinku ei voi olla todellista. Nyt kun olen ehkä saamassa apua niin asuntolassa aloitetaan taas valittamaan. En jaksaisi kuunnella. Mutta josko tämä olisi jälleen ohimenevää. Ja tämä joka nyt asiasta sanoi, ei ole koskaan ennen sanonut. Ehkä ei vain ajatellut. Ehkä ei vain tajunnut miten siitä tulee ahdistava olo.

Toivon tietenkin todella paljon myönteistä päätöstä että saisin tulkkauspalvelun. Mutta sitten taas pelkään mitä siitä sanlraan kun en "tarvitse oikeasti". Mutta minä itse tiedän että se helpottaisi paljon. Etenkin sitä kun en ymmärrä jotain ja menen siitä lukkoon. Siinä olisi suuri tuki. Ja tietenkin se osallistuminen tunneilla. Pääsisin vihdoin osallistumaan kunnolla. Nyt käytössä on ipad Ja kirjoittaminen, mutta viittominen olisi nopeampi. Tässä on kuitenkin molemmat puolet. Ymmärrys, puheen tuotto ja vielä lukeminenkin. Vaikka kirjoittaa osaan. Ja tulkin voi saada myös vaikka ei olisi mitään ongelmaa puhumisessa. Tulkin voi saada vaikka lukemisen tueksi ja siihenkin minä tarvitsen apua. Mutta ei sitä täällä tajuta, en jaksa edes enää yrittää. olkoot.

Mun mielestä mutismi kuitenkin luokitellaan ihan puhevammaksi. Ainakin papunetin sivulla mutismista on kerrottu kohdassa jossa kerrotaan puhevammoista.

Ehkä perjantaina saan tietää. Tulen tänne joka tapauksissa kertomaan mitä sieltä tulee. Myönteisen ehkä kerron aiemmin. Jo perjantaina. Kielteisen saatan kertoa myöhemmin jos alkaa ärsyttämään niin paljon. Mutta mitään en voi kuitenkaan luvata. Niin kuin olette huomanneet varmaan - en enää niin usein kirjoita. Joko en jaksa, ei kiinnosta, ei ole aihetta, huono pöivä... Syitä on todella monia.

lauantai 9. joulukuuta 2017

Viikonloppu

Nyt on ensimmäinen viikonloppu työjakson jälkeen. On ollut rauhallista, eikä oikeastaan ole edes ahdistanut. Viikonloppu on kuitenkin lyhyt aika.

Tulkkauspalvelun päätöstä ei ollut tullut tällä viikolla. Nyt on mennyt yli kaksi viikkoa. Odottavan aika on aina pitkä. Ja entä jos se päätös on kielteinen? Se minua pelottaa. Mutta senkin haluaisin tietää. Josko tammikuussa olisi kaikki jo hyvin ja olisi se tulkki siinä. Saisin myös ymmärretttä paremmin mitä tapahtuu enkä turhaudu. 

Koulua on vielä vajaa kaksi viikkoa ennen lomaa ja sitten on n. kahden viikon loma, en muista onko yli vai alle kaksi viikkoa. En yhtään muista milloin loma loppuu. Mutta silloin olisi ainakin aikaa odottaa päätöstä. Toivon kuitenkin että on tullut aiemmin. 

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100v



6.12.1917 oli Suomelle suuri päivä. Myös 6.12.2017 samoin. Siinä on 100 vuotta eroa. Mutta tämän blogin tarkoitus ei ole yleensäkään kertoa näitä vaan ihan omia kuulumisia vain.

Asuntola on siis ollut auki tämän päivän. Eilenhän minulla oli vaikea aamu. Ahdisti kaikki, oli kuitenkin Suomi 100 juhla ja ihmismäärä ahdistaa. Tuntui ettei kukaan ymmärtänyt mutta sitten yksi ihminen ymmärsi. Juteltiin. Sain lisää lääkettä ja osallistuin keittiöllä sen koko päivän. Olin tietenkin välillä missä olinkaan, mutta paljon paremmin meni kuin osasin odottaa!

Tänään oli ihana aamu, ihana ihminen aamussa, ihana rauhallinen herätys ja kai kosketus, sitä en muista. <3 Ehkä maailman huolehtivaisin ihminen, ihminen ketä kiinnostaa miten toiset voi.

Oli tänään joku tapahtuma. Siellä oli paljon ihmisiä. Sellaisissa aina alkaa tuntua oudolle. Jotenkin menen jumiin ja tarvitsen fyysistä ohjausta. Puheohjaus ei oikein riitä. Olin mukana, ei alkanut ahdistaa liikaa. Ajattelin ja sanoinkin sille joka siinä oli läsnä että jos alkaisin vältellä paikkoja jossa olen saanut kohtauksen (tarkoitan tällä paniikki- ja epilepsiakohtauksia) niin en voisi olla missään.

En olisi voinut olla siellä tapahtumassa kun siellä sain viimeksi epilepsiakohtauksen (muistan varmaan ikuisesti sen valon joka tuntu tosi voimakkaalle, en tiedä oliko se kattovalo vai mikä), en voisi olla melkein missään luokassa (niissä olen saanut molempia), en voisi olla työharjoittelupaikalla (siellä olen kanssa saanut kai molemmat), en voisi olla kaupassa (siellä olen saanut muutamia pieniä paniikkikohtauksia), en voisi olla kotona (siellä olen saanut molempia)... Aika vähiin käy paikat missä voisin olla.

Perjantaina saan tietää onko Kelalta tullut päätöstä tulkkauspalveluun! Odottavan aika on pitkä.

Tänään on ollut aivan mahtava päivä!

Loppuun nyt kuitenkin hyvää itsenäisyyspäivää. Ja onnea Suomi 100v!!


Kuvan lähde: https://yle.fi/uutiset/3-5357997

perjantai 1. joulukuuta 2017

Ensimmäinen joulukuuta, työjakso ohi


Työjakso kului nopeasti. On kuitenkin myös joitain ihmisiä ikävä koululla. On ikävä ystäviä. <3 ja meidän omia iltahetkiä. Pelataan aina. Ja ollaan vaan. Kuunnellaan musiikkia. Koulussa on kuitenkin huonompi.

Työjakso olisi voinut mennä paremmin, mutta myös huonommin. Joinain päivinä voin todella hyvin ja niinä päivinä osallistuin paremmin. Ainakin toisella viikolla tälläisiä päiviä oli. Myös puhuin vapaammin. Alkuun puhuin vain omalle ohjaajalle. Sitten muillekin hiljalleen. Viimeisenä päivänä toinen sanoikin että ajatteli etten sulata ollenkaan tilannetta. Ikävä jää! Ehkä joskus siellä tulen käymään. Lopussa Mutismi ei taas ilmennyt oikein ollenkaan.

Eilen oli sitten taas ihan vastakkainen päivä. Aamu meni kohtalaisesti. Sain tehtyä asian mitä olin pari viikkoa odottanut kunnes tuli nopeasti huono olo. Lääkettä lisää. Ehkä auttoi vähän. Oma ohjaaja laski lepäämään ja peitteli. Koin olevani turvassa. Nukuin ja kuulin kuitenkin oudosti. Jäätiin yhden asiakkaan kanssa sitten kahdestaan kun muut lähtivät hirvipeijaisiin tanssimaan. Molemmat kerkesimme nukahtamaan. :-) Tuotiin taas siihen peitto. En kunnolla muista mutta oli ainakin siinä kun nousin.

Huomenna ei ole mitään suunnitelmia, eikä edes sunnuntaina näillä näkymin tarvitse lähteä kaupunkiin. Silloin on kauneimmat joululaulut. Siellä on vähän ihmisiä kun on pieni paikka. Olen ollut siellä monena vuonna. En laula mukana, tykkään kuitenkin kuunnella. Toivon aina mielessäni laulua "Tulkoon joulu" ja se on joka vuosi laulettu. Kerran minun pyynnöstäni kun näytin sormilla laulun numeron papille.

Tulkkauspalvelu päätöstä ei ole vielä tullut. Odotellaan. Toivottavasti tulisi pian. Mutta nyt en ole kun perjantaina avaamassa posteja ensi kerran. Silloin sen olisi pitänyt jo tulla. En tiedä tuleeko näkyviin Kelan sivuille.

Minun pitäisi kuulemma miettiä omaa jaksamista koulun suhteen. Miten jaksan oikeasti? Itse mietin myös sitä jos jaksaminen loppuu täysin enkä enää jaksa lainkaan. Mutta uskon että jos saan tulkin niin jaksaminen paranee. Kun siinäkin olisi sitten ihminen joka olisi läsnä, minua varten, tavoitettavissa ja tärkeä. Tai enhän tiedä millainen suhde tulee, mutta olisi yksi tuttu tulkki keneen voisin saada hyvän suhteen kun jo nyt koen jonkinlaisen.

Kuvan lähde: https://www.vastavalo.net/joulu-joulunaika-joulukuu-joulu-384108.html

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Vihdoin hakemus näkyi Kelan sivulla


Oli se hakemus kuitenkin merkattu eiliselle vaikka aamulla tuli viesti että ei olla lausuntoa saatu. Onneksi aika on alkanut. Ja Kela tekee päätökset yleensä tosi nopeasti, että ei tarvitse odottaa kauaa. Toivottavasti ei nytkään, tosin laitoin tarpeen alkamaan 4. joulukuuta jolloin palaan kouluun.
Koitan koko ajan varautua siihen että joku menee pieleen ja saan kielteisen päätöksen, mutta vahva usko on myönteiseen. Pelkään kuitenkin sitä mahdollista pettymystä mikä tulisi kielteisestä päätöksestä. Taisin jo kertoa että omalla tavalla pelkään myös myönteistä päätöstä, miten siihen sitten suhtaudutaan. Vai kerroinkohan sen kuitenkin Facebook ryhmässä. En ole varma.

"Odottavan aika on pitkä" On niin kuvaava sanonta että ei tosikaan. Koskaan aika ei ole kulunut odottaessa nopeasti, tietysti välillä kun on jotain mukavaa niin ei kerkeä odottamaan. Mutta yleensä kerkeää. Aina kun asian pystyy edes hetkeksi unohtamaan niin aika menee nopeammin ja osa ahdistuksesta häviää. Ehkä pahempi tilanne olisi kuitenkin kielteinen päätös. Jos pahempi olisi ollut myönteinen niin en olisi melko varmaan alkanut edes hakemaan. Ja vasta jokin aika sain tietää tästä mahdollisuudesta vaikka olisi ollut vuosia oikeus tähänkin.

Avustajakin olisi toisaalta hyvä, mutta en sitten tiedä tarvitsenko jos saan tulkin. Omasta mielestäni en tarvitse molempia. Avustaja olisi ollut parempi, mutta tulkki voi jollain tavalla helpottaa oloani, tulisinpa ainakin ymmärretyksi ja ymmärtäisin paremmin. Eikä ainakaan sen takia niitä jumiutumisia tulisi.

Puhutaan puhevammaisten tulkista tai puhetulkista. Mutta onko Mutismi kuitenkaan puhevamma? Kun kuitenkin ajoittain on se puhuminen mahdollista. Mutta edelleen, "onneksi" on myös muita syitä miksi tulkkia tarvitsen.

tiistai 21. marraskuuta 2017

Pitkä päivä

Nyt olen niin väsynyt että ei tosikaan. Sairaalalla meni useampi tunti. Mutta josko siitä olisikin hyötyä sitten.

Suositus tulkkauspalvelua varten oli mielestäni todella hyvä ja se tarkistutettiin vielä tulkilta että onko ok ja sieltäkin tuli että on hyvä. Ehkä vähän pitkä. Ei se näyttänyt pitkälle, ehkä siksi kun olen tottunut lukemaan pidempiä tekstejä sairaalalta. Ja tämä oli myös selkeä lukea, selkeää tekstiä.

Sosiaalityöntekijä ei ollut koskaan ennen sellaista paperia tehnyt. Tämä oli ihan ensimmäinen. Eikä edes tiennyt että sosiaalityöntekijä saa sen tehdä ja sekin on aivan pätevä.

Vein paperit jonnekin toimistoon. Siinä oli useita samassa. En osannutkaan menna suoraan Kelalle. Kuulemma laitettiin eteenpäin, mutta ainakaan vielä ei näkynyt Kelan sivuilla käsiteltävänä olevissa. Toivon niin että tulisi nyt työjakson aikana ja koulun jatkumiseen olisi jo valmis, on tässä vielä melkein kaksi viikkoa aikaa.

Oli ehkä kaikkein tärkein mainita kommunikointi keinoja mitä voin käyttää. Minun kohdalla oli pääkeinoina kirjoittaminen ja viittomat.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Huomenna on vihdoin se odotettu päivä

Pääsen viemään paperit Kelaan. Ei ne sieltä vastanneet viestiini tänäänkään. Mutta huomenna saan ainakin vastauksen että milloin se aika alkaa. Olen kyllä katsonut sieltä sivuilta niin ei ole edes hakemus sisällä. Niin ei kai se viesti vaikuttanut mitään. Varmaan nyt joka arkipäivä alan sitä omaa sivua seuraamaan näkyykö siellä mitään. Ymmärtääkseni ei tule näkymään kesken päätöksen jos ei ole sähköisesti haettu. Toivon näkeväni kuitenkin myös sen tilanteen kun laitoin ne kuvat sinne.

Työnjakso jatkuu vielä tämän ja ensi viikon. Toivottavasti tänä aikana päätös tulisi. Onhan tässä melkein 2 viikkoa aikaa. Ja sieltä sanottiin että päätösaika on 2 viikkoa, mutta Kelalta tulee päätökset yleensä nopeasti. En tiedä tämän kohdalla kun on muutenkin näin lyhyt aika. Olen vain niin huono odottamaan. Olen odottanut niin paljon asioita ja joitain niin kauan ja sen jälkeen joutunut pettymään. Nyt pelkään vähän samaa...
Mutta toisaalta pelkään myös sitä toista puolta, tuleeko siitä jotain sanomista kun saan vihdoin apua. Kun usein siitä sanotaan jotain, ainakin asuntolassa. Koitan olla kuuntelematta sitä, mutta ei se aina onnistu.

Mutta hurmma on jännä päivä. Onneksi se on jo aamusta ja pääsen lukemaan lausunnon itse. Aion pyytää myös itselleni kopion tai sitten otan kuvan siitä. Toivottavasti sitä ei tarvitse enää sitten korjata vaan menisi ekalla kerralla jo oikein.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Voi kun olisi jo tiistai

Pääsisin viemään Kelalle sen lääkärin lausunnon. Lähtisi viimeistään silloin se aika kulumaan. Tai sitten saattaa lähteä huomenna kun lähetin ne Kelan sivulta. Odotin vastausta jo perjantaina, mutta kai ne huomenna vastaa. Oli siinä kysymyksiäkin. Niissähän on joku aika milloin pitää toimittaa lääkärin lausunto. Mutta se onkin menossa sinne aivan pian, sen kirjoitukseen on saatu sairaalalla hyvät ohjeet. Sitä voi vielä tiistaina korjata jos minulle tulee jotain mieleen. Nyt on niin hyvä tunne! En kuitenkaan saa olla liian positiivinen, sitten harmittaisi vielä enemmän jos päätös on kielteinen. Mutta minulla on useampi kohta minkä perusteella saisin tulkin.
Viime yönä näin unta että oli kirjoitettu ihan monta sivua lausuntoa. Siis montakymmentä. :-D
En tykkää yhtään odottamisesta!

perjantai 17. marraskuuta 2017

Laitoin tänään TU paperit Kelaan

Nyt sitten vain odotellaan. Olen aina ollut vähän sellainen ihminen joka ei jaksaisi odottaa vaan kaikki pitäisi saada tapahtumaan heti. Tässä ei nyt mene onneksi edes kuukautta. Kelan päätökset minun kohdallani on tullut erittäin nopeasti. Siitä Kelalle kiitos! Päätösaika on kuulemma 2viikkoa, mutta en usko että menee niin kauan kun on nyt tullut kaikki niin nopeasti. Josko tulisi jo ensi viikolla? Tai viimeistään seuraavalla.

Tai en tiedä alkaako se aika nyt maanantaista kun ne Kelalla saa tiedot hakemisesta vai tiistaina kun vien lääkärin paperit sinne. Yleensä kyllä alkanut hakemuksesta. Huomioitavaa kohdassa on vain että jotain puuttuu.

Mutta ehkä koskaan en ole ollut näin lähellä mitään apua! Nyt ehkä vihdoin pääsen osallistumaan tunnilla. Toivon niin että päätös olisi myönteinen. Kyllä petyn jos se on kielteinen. Kuitenkin vetoavat siihen ettei Mutismi ole kyvyttömyys puhua ja osaan puhua, mutta minulla on myös "onneksi" vaikea ymmärtää tekstiä ja puhetta. Sekä takerrun johonkin kohtaan mitä en ymmärrä niin loppua en ymmärrä ollenkaan. On mulla hyvä tunne, mutta toisaalta huono. Mutta sen tietää sitten.

Toivokaa tekin kaikki parasta. Nimittäin tämä on viimeinen hakemus mitä teen minnekään, tämän jälkeen en jaksa. Enkä sitten kyllä tiedä mitä teen.

Mutta sitten taas kun tarvitsisin sitä ohjausta. Se ei taas kuulu tulkille. Tai ehkä niinkun lukemisen ohjaus kuuluu ja voi kuulemma alkaa että tavattaisiin sillein jo aamulla että minun on helppo lähteä tunnille. Tosin onko helppoa jos tulee aivan vieras ihminen? Olen kyllä yhden tutun siihen toivonut. Ja merkitsin johonkin että pitäisin tärkeänä että olisi edes yksi tuttu siinä kenelle puhun. (Muita puhevammaistan tulkkeja en tunnekaan) Mutta tämä kenet tunnen on aivan IHANA ihminen. On auttanut tässäkin asiassa paljon. On auttanut minua aiemmin tulemaan ymmärretyksi vaikka ei ollutkaan töissä siinä vaan eräällä toisella opiskelijalla.