Suuria päätöksiä, pieniä tekoja

Nyt on ollut todella isoja asioita päätettävänä, tai yksi iso asia. Vihdoin järki voitti tunteen... Vohdoin uskalsin tämän tehdä. Minulla oli jo aikomusta aikaisemmin samaan, mutta en koskaan uskaltanut, pelkäsin. Ja näköjään pelon aihe oli tämän kerran oikein.
Jouduin irtisanomaan avustajan, samalla meillä meni kokonaan välit. Pyysin anteeksi monta kertaa, ei auttanut. Riideltiin kokoajan aivan kaikesta, ei tultu toimeen, ei auttanut vastaamaan tunnilla vaikka esimerkiksi siinä olisin sitä apua tarvinnut. Uudessa ilmoituksessa on merkintä asiasta ihan erikseen.

Mutta siis niinkin pieni teko kun vastaamisessa auttaminen niin ei voinut auttaa. Eli en päässyt osoittamaan osaamistani tai kertomaan toiveitani ja/tai mielipiteitäni. Josko seuraava auttaisi nimenomaan tässä. Torstaina tulee ensimmäinen ehdokas käymään. Jännää. :-) Ilmoituksessa oli jo aika tarkkaan kerrottu niin ei ihan kaikki siihen hae.

Onneksi nyt on loma niin kerkeää tottumaan ajatuskeen. Kerkeän ehkä näkemään muutaman kerran, se olisi ainakin tässä tarkoitus. Että koulun alkaessa voisin edes joitain sanoja käyttää. Tämä hakija tietää Mutismista, mutta en tiedä tietääkö mitä se tarkoittaa. Ajattelin että se joka tulee valituksi niin annan jonkun mutismi oppaan. Ensin itse ns. oikoluen ja merkitsen tärkeimmät kohdat, antaisin jo kesällä jos nähtäisiin. Tai viimeistään ihan heti alkusyksystä.

Tämä asia on tullut varmaan joka yö uneen sen jälkeen kun tälle edelliselle avustajalle asiasta ilmoitin. Jo tekstistä näin että oli erittäin vihainen. Toisaalta myös pelkäsin häntä, kun mieliala saattoi muuttua kymmenessä minuutissa. Ja sitten annetaan ulospäin eri vaikutelma. Ja ei uskota ulkopuolella kun koitan kertoa.