perjantai 30. elokuuta 2019

Oma koti

En oikein tiedä voiko tätä sanoa omaksi kodiksi, mutta niin kaikki sanoo että tämä on nyt se muutto ja osoite muuttuu ja kaikki muuttuu nyt, vaikka tämä onkin kai tehostettu palveluasuminen, mutta kuitenkin oma asuminen. Että täällä on koko ajan joku saatavilla, täällä on niin kuin 4 eri tasoa. Mutta kaikki kai aloittaa ensimmäisestä ja sitten oman kuntoutumisen mukaan eteenpäin jossain vaiheessa mahdollisesti. Ei voi vielä tietää ollenkaan. Vuokraakin alan maksamaan kuulemma, tai en ole aivan varma ymmärsinkö oikein.

Se on tässä kivaa kun täällä saa olla myös viikonloput ja lomat, ei tarvitse mennä kotiin aina. En tiedä miten pitkä matka tästä on koululle, mutta olen hakemassa taksioikeutta ja se pitäisi taksikuskin mukaan saada. Kun täältä ei ensinnäkään ole joukkoliikennettä ja tarvitsisin saattajan erinäisistä syistä.

Tuntuu jotenkin oudolle, eka yö... Vaikka minulla on koko ajan turvattu yhteys työntekijään, erityisesti yöaikaan tehostetusti niin silti. Mutta josko saisin nukuttua.

Ensi viikon olen vielä poissa koulusta, maanantaina on pitkä päivä kun olen Kuopiossa ja tiistaina tai torstaina muistaakseni oli hevosterapian tapainen juttu. Sitä odotan.

En ole enää siellä lapsuuden kodissa vaan olen oikeasti muuttamassa jonnekin muualle ihan paperit siirtyvät tänne, tai sen oikeastaan olen jo tehnyt netin kautta. Kukaan ei tiedä miten pitkäaikainen asuminen tämä on. Jotkut on kuukauden, jotkut pari viikkoa, jotkut vuoden, jotkut pari vuotta ja jotkut jopa vuosikymmeniä tällä ensimmäisellä tasolla...

Tänään mulla oli tulkki melkein koko päivän, oli tilattu klo 14-20 ja se oli juuri riittävä. Ja sairaalassa oli kanssa ennen lähtöä oltava. Molemmat todella mukavia.
Aika pitkälti tulkki joutui kertomaan asioita kun en itse voinut tuoda nyt tällä kertaa ilmi, mutta hiljalleen aloin näyttämään sormista a, b vai jotain muuta. Viittomaan en kyennyt enkä alkuun edes kirjoittamaan, mutta sitten lopulta aloin kirjoittamaan.
Mutta sain toivomani tulkin kelalta kun tämä on se kaikista paras henkilö kertomaan minun asioita ja tietää eniten ja osaa lukea pienimmätkin eleet.

Kuvan lähde: http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki/hak/asuntola

torstai 22. elokuuta 2019

Sairaalassa

Olen nyt ollut yli kaksi viikkoa. Tuli niin huono olo. Jaksaminen vain loppui. Koulua en ole aloittanut vielä. Asuntolaan en saa enää mennä. Johonkin paikkaan minulle nyt etsitään joku asumispaikka missä voin olla kokoaikaisesti ja voin käydä vain osan viikkoa koulua. Kun en voi suoraan aloittaa koko viikkoisesti. Moni on sitä mieltä ja niin olen itsekin. Toivon ettei tässä menisi enää niin kauaa. Uskon että ainakin yli puolet on jo mennyt.

Mutismi haittaa täällä oloa aika paljon. Etenkin jos ei ole tulkkia. Esimerkiksi eilen kun en pystynyt kertomaan että minua koskee päähän. En tiedä ketä huoneessa kävi. Kai kaksi hoitajaa ja päivystävä lääkäri. En pystynyt pitämään silmiä auki. En voinut kirjoittaa kännykällä. En saanut paperia että olisin kirjoittanut silmät kiinni. Lopulta sain särkylääkkeen. Mutta en enää voinut ottaa kun autettuna. Suoraan käteen piti antaa. 

Täällä tykkään käsityöryhmästä. Käyn siellä melkein joka päivä kun se on auki. Kunhan vain saan sinne tulkin. Olen tehnyt savityötä. Ja mielestäni se on onnistunut oikein hyvin. Vielä toinen on jäljellä. Voin laittaa sitten tänne kuvan jos ne nyt onnistuu.

Lehtijuttu

Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...