Sairaalassa

Olen nyt ollut yli kaksi viikkoa. Tuli niin huono olo. Jaksaminen vain loppui. Koulua en ole aloittanut vielä. Asuntolaan en saa enää mennä. Johonkin paikkaan minulle nyt etsitään joku asumispaikka missä voin olla kokoaikaisesti ja voin käydä vain osan viikkoa koulua. Kun en voi suoraan aloittaa koko viikkoisesti. Moni on sitä mieltä ja niin olen itsekin. Toivon ettei tässä menisi enää niin kauaa. Uskon että ainakin yli puolet on jo mennyt.

Mutismi haittaa täällä oloa aika paljon. Etenkin jos ei ole tulkkia. Esimerkiksi eilen kun en pystynyt kertomaan että minua koskee päähän. En tiedä ketä huoneessa kävi. Kai kaksi hoitajaa ja päivystävä lääkäri. En pystynyt pitämään silmiä auki. En voinut kirjoittaa kännykällä. En saanut paperia että olisin kirjoittanut silmät kiinni. Lopulta sain särkylääkkeen. Mutta en enää voinut ottaa kun autettuna. Suoraan käteen piti antaa. 

Täällä tykkään käsityöryhmästä. Käyn siellä melkein joka päivä kun se on auki. Kunhan vain saan sinne tulkin. Olen tehnyt savityötä. Ja mielestäni se on onnistunut oikein hyvin. Vielä toinen on jäljellä. Voin laittaa sitten tänne kuvan jos ne nyt onnistuu.