torstai 21. heinäkuuta 2016

Mutismi ja tulevaisuus

Ensimmäisessä, vai toisessa? tekstissä kirjoitin että toivottavasti mutismi ei vaikuta tulevaisuuteen. Sitähän ei voi kukaan tietää. Olen ynmärtänyt jos teini-iän jälkeen on mutismia niin harvoin "paranee" kokonaan.

Pärjäähän ihminen ilman puhettakin. Melkein kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa, tekniikka kehittyy, tulee uusia sovelluksia mistä voi hyötyä.

Unelma-ammattini on kuitenkin sellainen missä pitää puhua, olen ollut työharjoittelussa useamman kerran yhdellä työpaikalla ja joka kerta on mennyt paremmin. Puhumattomuus tulee esille etenkin koulu ympäristössä.

Ensi syksynä aloitan ammattikoulu opiskelun, siellä tiedetään taustani, vaikeuteni sekä vahvuuteni ja osataan ottaa huomioon. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Ja ainakin ekasta päivästä teen ihan oman postauksen, silloin en välttämättä enää päivittäin kirjoita, mutta pyrin silti usein kirjoittamaan.

Tulevaisuudessa ja aikuisuudessa pitäsi itse soitella Kelalle ja lääkäriin yms. Vaikea uskoa että tulee onnistumaan, onneksi voi nykyään hoitaa niin hyvin netin kautta. Toistaiseksi äitillä on oikeus hoitaa asioita vaikka olen täysi-ikäinen. Ja se on oikein hyvä.

Vaikka tämä parantuisi kokonaan, jotain melko varmaan silti jää.

6 kommenttia:

  1. Mikä on unelma-ammattisi ja mitä alaa lähdet opiskelemaan, jos haluat kertoa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liian tunnistettavaksi menee jos kerron :) katsotaan jossain vaiheessa

      Poista
  2. Meillä tytön psykologi sanoi, että yleensä päiväkoti ja koulu on paikkoja joissa puhetta ei tule. Osaatko selittää miksi se on juuri niin? Esim. Omalla kohdallasi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseäni kiusattiin koulussa paljon, haukuttiin yms. Ehkä siitä. Mutta uskon psykologin juttuun koulusta ja päiväkodista. Joillekin on vaikeampi puhua auktoriteeteille, itseni kohdalla tämä ei päde. Vaikeimmat on muut opiskelijat. Ja päiväkodissa, koulussa muut usein kiinnittää huomion siihen yhteen puhujaan, toisin kuin esim.kaupassa

      Poista
    2. Jos toinen mutisti saa myös antaa näkemystään, niin.. Itse en puhunut koulussa, perheelle puhuin. Perheen tuttaville ja muuten tuntemattomille ihmisille vastasin yhdellä sanalla, mutta muuten en puhunut. Eli hyvin estynyttä se oli muidenkin kanssa omalla kohdalla.

      Mutta jos sitten mietitään, miksi muille ihmisille pystyin vastaamaan yhdellä sanalla, mutten koulussa kenellekään. En ole täysin varma, mutta koulussa ryhmä on yleensä suurempi, kuin jos tapaat muita ihmisiä, ja isossa ryhmässä puhuminen ahdistaa enemmän. Myös jotenkin se, että tapaat niitä ihmisiä päivittäin. On oltava päivittäin samanlainen, ettei toiset mitenkään yllättyisi, koska siitä seuraava huomio ahdistaisi. Jos tapaa tuntemattoman, niin voi olla rohkeampi, koska sitä ei enää uudelleen tapaa, joten ei tule paineita, että on uudelleen pystyttävä samaan. :D

      Poista

Hyväksyn vain asialliset kommentit sekä sellaiset joista ei tule henkilöllisyyteni ilmi