Nukuin tosi hyvin koko yön. En heräillyt, ei ahdistanut missään vaiheessa. Myös tämä aamu ja päivä ovat olleet hyviä. Yleensä kotona on "huono" ilmapiiri, mutta nyt ollut hyvä. Olen saanut olla itsekseni. Koen sen erittäin tärkeäksi. Tarvitsen omaa aikaa. Kaikki tarvitsevat.
Liikaa en saa sanoa että on hyvä olla, se kostautuu, on aina kostautunut.
Sain sen kirjan luettua viikolla loppuun. Oli muuten hyvä. Loppu oli todella onnellinen! Palautan kirjastoon sen huomenna tai ylihuomenna. Sille kirjalle on kokoajan varauksia. Onneksi. Vaikka ei välttämättä suoraan mutismista kerro, mutta puhumattomuudesta. :-)
Yleensä olen väsynyt tähän aikaan päivästä. Nyt en ollenkaan. Varmaan ihmisten läsnäolo väsyttää. Ja vaikka meillä on iso perhe niin olen ollut tänään itsekseni. Jonkin verran muiden kanssa, mutta tiedän mikä ei ole liikaa.
Jos olen liikaa muiden kanssa alan väsymään ja kaikki itkettää. Kerran aloin asuntolassa ihan tosta vaan itkemään ilman mitään syytä, mutta asuntolan työntekijä oletti että tarvitsen omaa aikaa. Ja niin se ehkä oli. Helpotti kun olin sitten itsekseni. Ei tarvinnut nähdä ketään, sain ajatella rauhassa.
Monille oman ajan merkitys on suuri. Ja se on vain hyväksyttävä. Joskus harmittaa kun en jaksa olla edes kavereiden kanssa. Mutta sitten tulee entistä huonompi olo. Ja seuraavana päivänä jaksan vielä huonommin. Minun on pakko oppia tietämään se, tai tosi hyvin olen oppinut.
Voisin oman ajan merkityksestä kirjoittaa niin paljon. Haluan ihmisten ymmärtävän ettei kaikki vain kykene koko päivää olemaan koulussa/töissä ja sitten vapaa-ajalla kavereiden kanssa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to... -
Vihdoin se on taas alkanut, saan puhuttua. En enää joudu kirjoittamaan. Tai vihko on aina mukana kuitenkin, varmuuden vuoksi jos tulee pie... -
Sain tämän idean eilen kun selasin nettiä, jostain sivulta tuli vastaan taas kommunikointikeinoja niin keksin aakkostaulun ja tein sitte...
Hyvä että sulla menee nyt paremmin! Itse kävin katsomassa torstaina Porin kirjastosta sitä kirjaa, mutta sitä ei ollut Porin pääkirjastossa. Ja käppärän kirjastossa se oli lainassa ja vaarattu yli 60 kertaa. Noh, ehkä pitää vaan odottaa tai ostaa se Prismasta sitte, kun on rahaa tarpeeksi.
VastaaPoistaKannattaa vaan varata se niin pääset jonoon. Yllättävän nopeasti saa sen :-)
VastaaPoistaItsekään en jaksa koko aikaa olla muiden kanssa saati niin, että joku olisi aina läsnä vierellä. Rakastan ja nautin omasta seurastanikin niin paljon, introvertti erakko kun olen :D mutta silti mielestäni sen pitäisikin olla lähtökohta ihmissuhteisiin, se, että osaa olla myös yksin eikä ole koko aikaa riippuvainen toisen ihmisen läsnäolosta. Vaikka ite olen avoliitossa, niin silti me kumpainenkin suhteessamme kaivataan omaa aikaa ja reiluja kilometrejä toistemme väliin. Pelkästään jo joku viikonloppu pois kotoa kerran kuussa kantaa omaa yleistä jaksamista tosi pitkälle eikä toinen tunnu perässä vedettävältä, vaikkei sitä olekaan. Kumpikin ollaan onneksi samanlaisia eikä oteta nokkiimme, jos toinen on poissa. Silloin sitä vaan nauttii omasta ajasta!
VastaaPoistaItseäni myös sosiaalisuus väsyttää. Jos töissä on pakko työskennellä parin kanssa, on olo illalla kuin kuolleella eikä huvita edes kauppaan mennä näkemään lisää ihmisiä. Jos taas on saanut yksin työskennellä, illalla jaksaa ihan eri tavalla.
Mutta hienoa, että on hyvä olla ♥
Juu, sekin kuuluu "terveyteen" että hyväksyy toisen oman ajan. Minulle on tärkeää että joku on vierellä sen yli kun menee ihan yli ja todella paha olla. Silittää vain ja on läsnä
Poista