Siis odottaa mitä tahansa, silti odottavan aika on todella pitkä. Nyt odotan erityisesti päätöstä henkilökohtaisesta avustajasta. En väsyisi silloin itse niin paljon, ei tarvitsisi käyttää kaikkea energiaa siihen että jatkuvasti jännittää ja ei pääse tunneille. Vaan siinä olisi se joku toinen ihminen tukena. Maaliskuun alussa pitää olla päätös viimeistään itsellä. Toivottavasti kuitenki jo aiemmin.
Tänään aamulla verikoe. Siinäkin odotus oli "pitkä". Avustaja oli siellä mukana. Oli kai jotain ongelmaa ihan siinä ilmottautumis jutussa. Jotain ennen mun tuloa avustaja sinne sano. Jotain puhumisesta. Ja onneksi sanoikin. Toikin tilanne jännitti tosi paljon. Ja voiko sielläkin se työntekijä jossain vaiheessa puhui "ohi". Hän puhui avustajalle. Ja kuitenkin aina sanotaan että puhutaan "asiakkaalle" vaikka olisi tulkki tai avustaja mukana. Kuulemma jossain vaiheessa puhui minulle koko ajan, mutta itse en vain muista. En muista mitään! :-o
Aika, se on ihmeellinen käsite. Vaikka tunnit menevät aina ihan samaa tahtia niin silti se tuntuu välillä tosi pitkälle ja ehkä seuraavana päivänä tosi hitaalle. Tämä päivä on mennyt taas nopeasti verikokeen jälkeen. Siihen asti meni hitaasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Vihdoin se on taas alkanut, saan puhuttua. En enää joudu kirjoittamaan. Tai vihko on aina mukana kuitenkin, varmuuden vuoksi jos tulee pie...
-
Sain tämän idean eilen kun selasin nettiä, jostain sivulta tuli vastaan taas kommunikointikeinoja niin keksin aakkostaulun ja tein sitte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit