Helpompi viikonloppu

On ollut oikein mukava viikonloppu. Olen saanut olla rauhassa, enkä ole kokenut että minua ahdistaisi. Tiedän kyllä siihen syyn ja tiedän, sille asialle ehkä pitäisi tehdä jotain. En kyllä tiedä mitä ja sen takia kesästä etenkin voi tulla vaikea. Mahdollisesti jopa talviloma viikosta. Ensi viikko vielä koulua ja sitten loma.

Huomenna menen kaupunkiin pitkästä aikaa linja-autolla, yleensä se menee ihan hyvin. Täällä päin kun ei ole paljoa ihmisiä. Kaupungista päin en halua tulla, se on paljon vaikeampi, eikä nyt tarvitsekaan. Junassa on ihmisiä jonkin verran, joskus paljonkin, mutta on myös rauhallisia paikkoja. Joku viikko ei ollut missään sellaista paikkaa niin jäin mielummin välitilaan.

Palataan viikonloppuihin... Niinä vuosina kun en ole asuntolassa vaan pelkästään kotona, ei minua viikonloput ahdista, mutta viikot tätä enemmän. En oikein tiedä kumpi on parempi. Ehkä se että viikonloppuna enemmän ja viikolla sitten vähemmän, saan olla oma itseni ilta-aikaan. Ei tarvitse jatkuvasti olla vahva ja jaksaa. Saa itkeä.

Kotona kun olen koko ajan niin on tasainen ahdistus, en saa hetkeäkään olla ilman sitä kipua. Mutta se ei sislloin ole niin pahaa kuin joskus viikonloppuna. Näin on kuitenkin parempi.