Ollaan kotona vain yhden siskoni kanssa. Tämä siskoni ei kiusaa minua, ei sano rumasti. Muut eivät ole kotona. Saan olla tämän päivän ajatuksien kanssa. Minua ei tällä hetkellä ahdista. Ei yhtään.
Nyt on vasta viikko alkamassa. Toisaalta mietin miten pärjään kun koulu alkaa, kun se avustaja asia niin viivästyy. Päätöksen pitäisi tulla ihan näinä päivinä, mutta entä jos se onkin kielteinen. Kuitenkin monella ihmisellä joilla on avustaja tarve ei ole saanut sellaista. Niin saanko minäkään? Odottaminen on tuskaa.
Eilen oli muutaman siskon synttärit. Tai ne pidettiin vain eilen, ei ne ollut oikeasti. Ei minua edes silloin ahdistanut vaikka oli enemmän ihmisiä, mutta kaikki olivat minulle jollain tavalla tuttuja. Nuorempana oli hieman hankalampi.
Yleensä en tykkää pelkästään kotona olosta, mutta nyt on jotenkin hyvä ja luottavainen olo. Ei tarvitse mennä mihinkään, ei tarvitse kokea pakkoa puhumisesta tai mistäkään muusta.
maanantai 27. helmikuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...

-
On kyllä ollut sellainen viikko että ei tosikaan. Riippuu tosi paljon päivästä millainen ja enään en muista mitä tällä viikolla on ollut. ...
-
Näitä tämän tapaisia videoita on YouTubessa, mutta en itse saanut silti tätä ideaa vaan joku antoi sen idean minulle. Kiitos sille jollekin....
-
"Riipaiseva tarina yksinäisen lapsen peloista ja salaisuuksista" Tänä vuonna ilmestynyt kirja, olen vähän sitä lukenut, tai ä...
Kuulostaa mahtavalta, varsinkin siskosi suhteen! Tsemppiä ja onnea myös tuohon avustaja asiaan! :)
VastaaPoistaVoi kiitos :-) minä niin toivon että päätös olisi myönteinen ja kaikki olisi jo ohi
Poista