Tämä on edistystä. En moneen vuoteen ole tähän suostunut. Nyt olen! Ei minua ahdista ollenkaan. Ja onneksi minulla on niin paljon tavaraa ettei tarvitse ottaa ketään viereen istumaan jos tähän tulee enemmän ihmisiä.
Junassa ei tarvitse puhua, linja-autossa pitäisi, mutta minulla on aina paperi mukana. Kirjoitan sen etukäteen ja sitten vain näytän kuskille. Joskus saan itselleni, joskus se jää kuskille. Ei sillä ole minulle väliä. Ja tähän taas joku voisi sanoa että mitähän se kuskikin ajattelee kun käytän paperilappua. Tuskin mitään! Korkeintaan "selvä tässä on minne hän on menossa otan rahat ja jatkan työtäni" Uskon että myös linja-autokuskit tietävät että ihmisiä on erilaisia. :-)
Varmaan tämä kuitenkin jää melkein ainoaan kertaan kun kestää paljon kauemmin, en jaksa istua niin kauaa. Juna on paljon nopeampi. Ja linja-autossa tulee helpommin huono olo. Tai en tiedä, ehkä jatkan linja-autolla, olen monta tuntia aiemmin koululla, eikä tule poissaoloja, ainakaan jos avustaja on läsnä.
Perjantaina kuitenkin kuljen vielä junalla. Silloin kun ei ole kiire minnekään. Ja se on kuitenkin mukavampi, ja myös halvempi. Linja-auto on kaksi kertaa kalliimpi.
Ja hei, minä ostin eilen mutismi paidan! Mutta siitä enemmän kun se tulee postissa.
maanantai 3. huhtikuuta 2017
Olen linja-autossa
Tunnisteet:
erilaisuus,
juna,
kommunikointi,
linja-auto,
mutismi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...

-
On kyllä ollut sellainen viikko että ei tosikaan. Riippuu tosi paljon päivästä millainen ja enään en muista mitä tällä viikolla on ollut. ...
-
Näitä tämän tapaisia videoita on YouTubessa, mutta en itse saanut silti tätä ideaa vaan joku antoi sen idean minulle. Kiitos sille jollekin....
-
"Riipaiseva tarina yksinäisen lapsen peloista ja salaisuuksista" Tänä vuonna ilmestynyt kirja, olen vähän sitä lukenut, tai ä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit