sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kaupassa käynti osa 2


Olen kirjoittanut ensimmäisen osan täällä (aukeaa uuteen ikknaan) vajaa vuosi sitten. Tästä ajasta en ainakaan parempaan suuntaan ole mennyt.

Nykyään joka kerta kassalla jännitän enemmän. Enemmän kuin vuosi sitten. Ehkä pitäisi vain käydä ja käydä ettei vaikeudu. Tänäänkin joku nainen meinasi laittaa ostoksensa kassalle ennen kuin kerkesin itse laittaa ja olin aiemmin jonossa. En oikein tiennyt mitä tehdä. En voinut sanoa. Oli pakko siirtää hänen ostoksensa pois. Ja kyllä ahdisti. Ei se nainenkaan sanonut mitään. Nosti vain ostoksensa odottamaan.

Ehkä muuten siellä kaupassa voin olla. Kysyminen edelleen tapahtuu vain kännykän viestillä tai puhesovelluksella. Nyt ei ole pitkään aikaan muistaakseni tarvinnut kysyä. Toivottavasti se ei ole vaikeutunut.

Josko tämä olisi vain tälläinen kausi. Ei kestäisi kauaa. Ehkä nyt alkukesästä alkoi. En muuten anna periksi! Minä olen vahvempi kuin ahdistus! Ahdistus, joka on ollut seuranani 5 vuotta pahentuen ja helpottaen. Ehkä ensi kesänä kiitän kassalla puhumalla, jos en kiitä puhumalla niin nyökkään. Ehkä ensi kesänä jopa voin kysyä puhumalla jotain, mutta ei sekään ole välttämätöntä. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan, toivottavasti ei mene ainakaan huonompaan suuntaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyväksyn vain asialliset kommentit sekä sellaiset joista ei tule henkilöllisyyteni ilmi