Kuten olette huomanneet en ole kirjoittanut nyt pidempään aikaan tänne mitään. On ollut sellaista surua nyt tässä mitä en osannut odottaa. Ja tömä melko varmaan sitten kestääkin jonkin aikaa.
Maanantai meni hyvin, olin muistaakseni koko päivän koulussa. (Tällä viikolla hyvät "järjästäjät" joiden tehtäviin kuuluu huolehtia että kaikki on tunnilla)
Tiistaina aamulla olin ihan viereessa ryhmässä kun siinä musiikissa en pysty olemaan niin vaihdettiin se pois. Sain lopulta helposti onnistumaan. En kai ollut ihan koko päivää koulussa.
Tänään on siis jo keskiviikko. Aamulla olin todella hyvällä tuulella ja kaikki tuntui olevan hyvin. Mutta tunsin "jotain". En osannut kuvata sitä. Laitoin jo tuolloin terveydenhoitajalle viestiä. Menin kuitenkin vielä aamutunnile. Sitten alkoi tosi nopeasti, en edes tiedä mistä se oikein tuli. Alkoi vaan ahdistamaan. Tulin asuntolaan, koska sanottiin että asuntolaan tai terveydenhoitajalle jos huono olo.
Opettaja oli pyytänyt mun kaveria katsomaan tilanteen kerta en opettajalle puhu. Mutta edelleen, minulle voi puhua vaikka en vastaa puhumalla. Vastaan sitten jollain muulla tavalla. (Sanoin tästä myös terveydenhoitajalle) Olin sitten aamupäivän pois ja aloitin vasta ruokailun jälkeen uudelleen. Kerkesin tässä välissä hetken nukkumaan. Olen ollut aika väsynyt. Minut ymmärrettiin tänään aivan väärin. Mutta tietenkin siksi kun en pystynyt kertomaan, huono olo tuli niin äkkiä.
Seuraavilla tunneilla tuli sitten taas suljetun paikan tunne. Mutta niiden tuntien opettaja on ihana. Tajusi aivan heti mikä on. "Ei ole mitään hätää" ja se menikin sitten ohi.
Ja vielä viimeisillä tunneilla oli taas jonkinverran huono olo, mutta pysyin loppuun asti. Olisin jopa halunnut osallistua mutta ei ollut keinoa, enkä halunnut kännykkää käyttää siihen, kun en ole varma miten se puhesovellus toimii. En ole päivittänyt sitä aikoihin.
keskiviikko 27. syyskuuta 2017
Vaikea päivä
Tunnisteet:
ahdistus,
kommunikointi,
kännykkä,
puhesovellus,
väsymys,
ymmärrys
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Vihdoin se on taas alkanut, saan puhuttua. En enää joudu kirjoittamaan. Tai vihko on aina mukana kuitenkin, varmuuden vuoksi jos tulee pie...
-
Sain tämän idean eilen kun selasin nettiä, jostain sivulta tuli vastaan taas kommunikointikeinoja niin keksin aakkostaulun ja tein sitte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit