Ensihoito, poliisi ja vastaavat

Jotenkin on jännä että usein puhun poliisille ja ensihoidolle, vaikka en olisi missään sairaskohtauksen alla, tarkoitan pääasiassa psykoosia, jolloin voin vallan hyvin huutaa ja kiljua vaikka mitä. Käytös on silloin aivan erilaista kuin normaali tilassa, silloin ei hallitse tilannetta lainkaan, ei tilannetajua, ei ympäristötajua, ei kuulo- tai näköyhteyttä

Ehkä syy on osittain siitä että en tapaa heitä uudelleen vaikka todellisuus on eri asia. Sama poliisi mm. on hakenut kerran ja tullut tänne avustamaan. Alkaa kuitenkin myös ensihoito olemaan tuttu, nyt hiljalleen myös poliisit. Onneksi en enää pelkää. Tähän sopisi "Älä pelkää, Hän vierelläs kulkee ja johdattaa, älä pelkää, ei pimeyden voimat sua valtaan saa..." (Exit Älä pelkää) Ennenhän se pelko oli aivan kamala, en edes autoja sietänyt, en tiedä olenko aiemmin asiasta tänne kirjoittanut aiheesta, muistaakseni olen. Nyt ei tule mieleen enempää mieleen mitä kirjoittaisin, ensi kerran ehkä enemmän.

Joskus kuitenkin saatan kirjoittaa, etenkin jos on vieras paikka. Mm. viimeksi oli tienlaita, sieltä en päässyt pois vaan olin aivan jumissa, silloin kirjoitin.

Sain tosi hyvin ymmärrystä. Antoivat kirjoittaa ja erityisesti tarvitsin aikaa niin sitä sain. Juuri niin paljon kun tarvitsin.

KUVAT: PAPUNET