Mutta soittaa en silti voi. En välttämättä kaikille tutuillekaan vaikka muutoin puhuisin heille.
Tuntuu tosi oudolle että esimerkiksi sama poliisi voi olla eri kerralla että puhun mutta toisella kerralla en välttämättä puhu. Tai ehkä se riippuu ahdistuneisuudesta. Jos en ole kovin ahdistunut niin voin hyvinkin puhua ilman mitään. Mutta tämä on todella harvinaista, usein en puhu ollenkaan viranomaisille. Esim. Kelassa, pankissa, taksikuskille (joka ei ole tuttu) lääkärissä puhun erittäin harvoin. Tai sitten en ollenkaan, onneksi tulkki on aina mukana.
Onneksi on myös useita tuttuja taksikuskeja. Ihan tässä lähialueella. Joillekin niistä voin soittaa, pääasiassa niitä oikeastaan on kaksi, viikonloppuna 3. Mieluummin laitan kuitenkin viestiä. Onneksi on myös yhdistelykielto ja suorasoitto-oikeus, eli ei saa ottaa muita kyytiin ja saan itse valita suoraan taksikuskin Kela-matkoille. Jos siis saan ajoissa kuskin kiinni, muita en tietenkään saa valita.
Koen tämän joskus jopa pelottavana etten puhu tutuille, mutta saatan hyvin huutaa esim. ensihoitajalle tai poliisille. Viime yönä viimeksi huusin poliisille, tai olin jo huutanut hoitajalle. Vaikka 15min aiemmin olin vielä kirjoittanut, mutta nyt kai puhumattomuus kausi on taas ohi :)
KUVAN LÄHDE: Vastakohdat adjektiivit (slideshare.net)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit