perjantai 11. kesäkuuta 2021

Onneksi on merkki rinnassa etten puhu

 

On niitä merkkejä mulla muutamia tekstillä "KUULEN, EN PUHU"

Eilen nimittäin olisin ollut erittäin kusessa, poliisit tuli ottamaan kiinni, joku kanssaihminen oli tehnyt puoliksi kansalaisvelvollisuuden, soittanut häkeen, mutta ei jäänyt paikalle. 

Eivät oikein ymmärtäneet alkuun tilannetta, mutta sitten toinen kai tajusi lukea merkin ja antoi paperia, kysyi nimeä. Sain onneksi kerrottua. Ja tosi hyvin osasivat kohdata, ihan alkuun sanoi jo ettei poliisia tarvitse pelätä. Olin kai mennyt täysin jumiin, enkä voinut liikkua. Mutta toinen rentoutti lihakseni niin, että pystyin olemaan rauhallisesti.

Aivan minun tahtiini toimittiin, mitään ei tehty väkisin, paitsi kun annoin käden niin ei laskettu enää irti. Toinen meni pysäyttämään liikenteen. Onneksi toinen poliisi tunsi minut ennestään ja tiesi mistä olen tulossa. Niin ei sitä tarvinnut enää alkaa selvittämään, saattoi olla etten olisi edes muistanut. 

Takaosaan meno oli erityisen vaikeaa, en sitten voinut mennä sinne niin joutuivat miettimään mitä tekevät, laskivat sitten etupenkille. Alkoi ahdistamaan kun näin sen takaosan, oli liian pieni. Hyvä että rollaattori mahtui sinne, Ei muuten, mutta tavaton ahtaan- ja suljetunpaikankammo. Onneksi oli tosi ymmärtäväiset poliisit. Näiden poliisin ansiota etten enää pelkää lainkaan, ennen pelkäsin todella paljon.

KUVAN LÄHDE: https://poliisi.fi/toimimme-koko-suomessa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyväksyn vain asialliset kommentit

Lehtijuttu

Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...