Mutismi ja kommunikointi

Tätä aihetta olen sivunnut jo monessa tekstissä, mutta tehdään sitten täysin oma kirjoitus aiheesta kommunikointi, kun se on niin hankala joillekin ymmärtää mitä se tarkoittaa, juuri tänään sain taas kuulla asiasta aika tiukasti, mutta siitä valittaminen kun ei auta, päinvastoin.

Ihmisille luontainen kommunikointitapa on puhe, se on nopeaa ja monen kanssa voi kommunikoida kerralla. Mutta on useita syitä ettei se tapa olekkaan puhe vaan joku muu. Voi olla ihan kielellinen erityisvaikeus, tietääkseni osa kuuroista ja lähes kuuroista osaa kuitenkin jonkin verran puhua, tai tapailla sanoja. (en mene vannomaan) mutismi on myös syy puheen puuttumiseen, on varmaan paljon muitakin kuin nämä esimerkit, mutta niihin en nyt ole puuttumassa.

Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää että ei kiinitetä mitään huomiota kommunikointi tapaan, vaan reagoidaan ihan samanlailla kirjoittamiseen ja puhumiseen. Ilmeet, eleet ja viittomat voivat joissain tilanteissa olla vaikeita. 

Tänään oli aloituspalaveri opeettajan kanssa. Olin kirjoittanut esitietoihin mutismsita. Opettaja selkeästi todella halusi ymmärtää mikä se on ja mistä se tulee. Mutta kun en itsekään tiedä. Kysyi kenelle puhun ja miten sen valitsen. Kerroin joitain kenelle puhun, mutta en osannut vastata miten sen valitsen kun se ei oikein ole itsestään kiinni vaan jostain muusta.

Jos minun odotetaan puhuvan ja kysytään monta kertaa niin siitä tulee jotenkin huono olo, en tiedä miten. Tulee vain. Kerran (vai kaksi) olen sen takia ihan pyörtynyt. Ja sanon aina näiden jälkeen et saa kysyä, mutta ei montaa kertaa. Yksi kerta riittää. Jos en vastaa niin sitten en vastaa. Ja toivon että ihmiset hyväksyvät eri kommunikointi keinot.

Jos minulta kysytään kelloa, voin sen aivan yhtä hyvin näyttää kännykästä kuin sanoa. Ei ole kauaakaan kun joku nainen kysyi ja ihan selkeästi tulin ymmärretyksi kun näytin kännykästä kelloa. Kyllä siitä katsoi ja kiitti, se on ihan hyäksyttävää.

Latasin uuden puhesovelluksen kännykkään, edellinen ei ole oikein käytännöllinen tunnilla kun ei meinaa kuulua, ainakaan jos opettajalla alkaa olee ikää ja kuulo heikentynyt. En osaa vielä sitä käyttää, mutta uskon että sen oppii. Tai sitten keksin keinon äänen vahvistamiseen. Mitään ideaa ei tosin vielä taida olla.

Olen siitä kiitollinen että kännykkä on sallittu apuväline tunnilla, en tiedä onko joka tunti, mutta koskaan en ole siitä saanut vielä ainakaan sanomista kun sitä pidän siinä esillä, vaikka harvoin kerkeän vastaamaan, muutaman kerran olen kerennyt vastaamaan kuitenkin, jotenkin tuli tosi hyvä mieli kun ainakin yksi opettaja ottaa puhesovelluksen ihan samanlailla kun puheen. Sen avulla kuitenkin tulen ymmärretyksi.