keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Kuulumisia

Aamulla minulla oli tosi hyvä olla, koin että kaikki on hyvin ja on ihmisiä ketkä välittää. Ja antaa minun olla juuri sellainen kun olen. Ei odota mitään muuta. Ja erityisesti haluaa ymmärtää ja olla läsnä. Ei pidä vain outona. Ottaa vastaan myös kirjoitusta ja muita keinoja. On myös sellaisia ihmisiä jotka ovat tämän vastakohta. Ei se ole niiden vika, ihmisiähän nekin on ja isossa osassa tietoteksteistä ihmisistä lukee että ihmisen pääkommunikointi keino on puhuminen.

Olen näinä päivinä käyttänyt sähköpostia tosi paljon. En odota niihin vastausta, odotan vain että vastaanottaja lukee sen ja haluaa ymmärtää. Saatan loppuun erikseen kirjoittaa jos en halua että minulle siitä sanotaan.

Olen ollut väsynyt koska herään aamuyöllä. Syytä en niihin tiedä.

Joillekin luokkalaisille puhun. En pidä sitä kiusaamisena että "valitsen" kenelle puhun, vaikka jotkut niin saattavat ajatella. Jotkut on vain ollut enemmän kanssani tekemisissä, heille on helpompi puhua. He ovat antaneet minulle aikaa olla oma itseni, eikä kysyneet puhumisesta.

Suurin osa opettajista hyväksyy etten oikein puhu. Muutamia tai ainakin yksi on joka ei hyväksy, ja koen että hän ei edes halua ymmärtää. Tiedän todella hyvin että paljon jää tämän takia ymmärtämättä puolin ja toisin, mutta tälle en voi edes oikein kirjoittaa  kun ei hyväksy asiaa. Haluaisin kirjoittaa ja kertoa mutta ei sitten.

Sanon (kirjoitan) yleensä etten halua, vaikka asia ei ihan niin ole, mutta on niin helpompi kirjoittaa. Sekin voi aiheuttaa sen ettei ihan oikein aina ymmärretä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyväksyn vain asialliset kommentit sekä sellaiset joista ei tule henkilöllisyyteni ilmi