Musiikki, kotitalous, käsityö, kuvataide tunnit

Musiikki tunneista en ole koskaan pitänyt, vaikka itsessään tykkään joissain tapauksissa musiikista. Mutta ne tunnit on todella ahdistavia ollut aina. Jotkut entiset mutistit ovat kertoneet pitävänsä musiikin tunneista. On päässyt muiden mukaan esim.laulamaan, ehkä ääneen, jos ei niin sitten ilman ääntä. Voi kokea kuuluvansa porukkaan. Itse olen harvoin niillä tunneilla loppuun asti, jos edes pääsen alkutunnille.

Kotitaloudesta en ennen pitänyt, nyt tykkään. Tai riippuu päivästä ja tarvittaessa pääsen hetkeksi pois. Se tekee siihen paljon että olen oppinut tykkäämään. Yläasteella ei ollut ns.lupaa lähteä mutta usein lähdin silti. Onneksi oli aina ne kaverit samassa ryhmässä niin se edes helpotti asiaa.

Käsityöstä olen tykännyt ihan lapsesta asti. Tosin jos en osaa aina jatkaa niin voi olla etten voi sitä kertoa. Mutta tykkään silti, useimmiten on hiljaista ja kaikki tekevät omiaan eikä keskity muihin. Paitsi minulla on tapana keskittyä ainakin aluksi kaikkeen muuhun ennenkuin aloitan oman työn. Ala-asteella olin sen takia usein vaikeuksia. En ymmärtänyt itsekään ja opettaja aona valitti että ekan tunnin vain katselen ja vasta toisella aloitan. 

Kuvataiteesta olen myös tykännyt usein. Niilläkin tunneilla usein katson ensin muita ja haluan varmistaa että tiedän mitä teen. Ja sitten jos pitäisi hakea jotain edestä, en halua että muut jäävät sillein etten näe itse niitä. Niin en sitten voi jatkaa. Joskus saatoin ennen tuntia kerätä kaiken valmiiksi. Tai sitten kaveri on hakenut itselleen ja minulle tarvittavat tavarat. 

Muillakin tunneilla olisi pitänyt hakea useita papereita tai jotain. Joskus saatetaan sanoa "täällä ei ole palvelua että paperit tuodaan vaan ne haetaan itse" minähän tiedän sen! Sitten ne jää hakematta, ei voi mitään. Tähänkin onneksi tulee kaveri auttamaan. Joskus myös avustaja. Joskus saatan yhdessä jonkun kanssa hakea tarvittavia