Muutokset...

Miten voikaan kuormittaa niin paljon ihmistä kun asiat ei mene suunnitelmien mukaan. Menen siitä ihan sekaisin. Lukkiudun. En osaa toimia. En melkein edes ohjattuna. Tänään koettu viimeksi. Hirveästi häslinkiä ympärillä. Kukaan ei kerennyt pysähtymään ja kertomaan mitä tapahtuu. Ja sitä pelon määrää. Voi hyvä ihme.

Kokeile ajatella. Aloitat päivän iloisena, tiedät mitä tapahtuu. Olet valmistautunut. Kunnes yhtäkkiä. PAM! Kaikki muuttuu. Kaikilla kamala kiire. Sinä et saa selvää mitä puhutaan. Etkä pysty kunnolla sitä kertomaan. Laitat viestiä. Vastaan vain ettei ole mitään hätää. Haluat vain tietää mitä ja miksi tapahtuu. Jumiudut täysin ja tämä taas lisää sitä ettet ymmärrä mitä puhutaan ja kierre jatkuu niin kauan kunnes joku vihdoin kerkeää siihen tulemaan ja kertomaan selkeästi. 

Ehkä maailman kamalimpia tunteita. Ei siinä pysty toimimaan. Aivot ei vain toimi! Vaikka kuinka saattaakin itse ymmärtää että kaikki on hyvin mutta se ei minulle riitä. Vaan jonkun täytyy se ääneen sanoa ja kertoa mitä nyt tapahtuu. Ja kun ne päättäjät kaikesta leikkaa niin kohta ei enään ole tälläisiä ihmisiä jotka näissä tilanteissa pystyy auttamaan...

Tämä saattaa mennä myös Aspergerin piikkiin, tai mutismin ja Aspergerin. Ainakin joillain mutismeilla muutokset on kamalia.

Nyt on kuitenkin kaikki hyvin! Tiedän mitä tapahtui ja miksi.