Joskus tuntuu että niitä onnistumisia on todella harvoin. Tosin onnistumiseksi voidaan laskea jo ihan pieni asia.
Mutta tänään... Pitkästä aikaa onnistuin todella jossain! Olin yhdessä tilaisuudessa ilman tukihenkilöä. Alkuun meinasin perääntyä mutta menin sitten loppuun asti! Ja tykkäsin. Olin loppuun asti. Minua ei ahdistanut oikeastaan missään vaiheessa! En edes ajatellut lähteväni pois.
Joillenin onnistuminen on joku miljoona yleisölle esiintyminen. Minulle onnistumiseksi riittää vaikka että olen tunnilla enkä lähde sieltä kesken. Joillekin tunneilla oleminen on ihan perusasia. Ja niin sen pitäisi ollakin. Ja niin haluaisin että se olisi niin omalla kohdallani, mutta kerran ei ole niin jo tunnilla olo on iso onnistuminen. Ja vielä jos olisin koko päivän kaikki tunnit niin se olisi tosi paljon!
sunnuntai 27. marraskuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Vihdoin se on taas alkanut, saan puhuttua. En enää joudu kirjoittamaan. Tai vihko on aina mukana kuitenkin, varmuuden vuoksi jos tulee pie...
-
Tämä odotus alkaa tehdä mut aivan hulluksi. Mutta ymmärrän että on vaikea löytää sopiva paikka, sopiva yksikkö, sopiva yksikkö ja siihen sa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit