torstai 3. marraskuuta 2016

Turhautuminen osa 2

Puhumattomuus ärsyttää ihan varmasti, etenkin muita ihmisiä, mutta myös itseäni. Kun en kerro mikä on niin saadaan helposti käsitys asiasta mikä ei pidä paikkaansa. Nyt on ollut syy tosin eri kuin mutismi. En ole vain saanut kerrottua vaikka muuten puhunkin joillekin.

Tunneilla olen ollut hyvin vähän. Haluaisin päästä osallistumaan enemmän. Mutta kun ei ole oikein keinoa. Haluaisin vastata ja kertoa; Minä osaan ja minä tiedän!

Nyt olen ollut tosi väsynyt. En ole edes jaksanut oikein ottaa kontaktia. Vain kirjoittamalla viesti sovelluksilla, en ole jaksanut nähdä ketään. Tosin syy ei ole ollut mutismi. Ehkä se kuitenkin kasvattaa yksinolon tarvetta. Joillekin yksinolo on kamalaa, minulle se on ihanaa. Tarvitsen olla itsekseni. Ihan hiljaisessa ja pimeässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyväksyn vain asialliset kommentit

Lehtijuttu

Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...