Kotona oikeastaan oman jaksamisen ajattelu on täysin mahdotonta, joskus ehkä on mahdollista että pääsen päivällä nukkumaan, ainakin jos on näkyvästi huono olo. Kun en sitä tietenkään mielelläni kerro.
Meidän luokkalaiset onneksi on huomaavaisia. Useita kertoja tänään yksi tyttö kysyi että pärjäänkö ja olisiko parempi mennä lepäämään. Väitin pärjääväni. Lopulta kuitenkin menin lepäämään kun vointi huononi. Edelleen olen todella väsynyt vaikka olin ihan unessa reilusti yli tunnin päivällä.
Eilen taas oli täysi pitkä päivä ja olin KOKO PÄIVÄN tunneilla, tai en ole aamusta aivan varma ja välillä tietenkin käyn poissa, mutta sillein olin paikalla.
Tietyt ihmiset näkevät minusta heti jos voin huonosti. Vaikka sanoisin kaiken olevan kunnossa. Tai näyttäisin "kyllä".
Ensi viikolla on taas joku projekti juttu. Myyntityöhön menee osa. Minulle on luvattu ettei tarvitse, mutta silti ahdistaa. Entä jos en jaksakaan enkä voi sitä kertoa kenellekään? Tämä projekti kestää kai useamman päivän ja ihan täysi pitkiä päiviä on.
Tänään kävin taas katsomassa sitä paitaa. Ei ollut vielä tullut. Menee varmaan ensi viikkoon. Tänään kai kuudes työpäivä ja arvio oli se 5-12. Voi siis mennä vielä viikkokin, mutta toivottavasti ei mene
torstai 20. huhtikuuta 2017
Pitäisi ajatella omaa jaksamista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...

-
On kyllä ollut sellainen viikko että ei tosikaan. Riippuu tosi paljon päivästä millainen ja enään en muista mitä tällä viikolla on ollut. ...
-
Näitä tämän tapaisia videoita on YouTubessa, mutta en itse saanut silti tätä ideaa vaan joku antoi sen idean minulle. Kiitos sille jollekin....
-
"Riipaiseva tarina yksinäisen lapsen peloista ja salaisuuksista" Tänä vuonna ilmestynyt kirja, olen vähän sitä lukenut, tai ä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit