Vihdoin tämä päivä on ohi. Olin kyllä jo 10 jälkeen tullut pois ja ennen 11 pyytänyt apua, ilmeisesti huono olo. Nukuin sitten kai jonkin aikaa.
Olen hyvin helposti ahdistuva. Ihan mikä tahansa saattaa sen laukaista. Ja ai kauhea kun meinasin jäädä tänään "jumiin" eli en päässyt liikkumaan. Seinän ja ihmisen väliin.
Nyt olen hyvin väsynyt ja varmaan olen vain koko illan. Ehkä jossain vaiheessa menen yhteisiin tiloihin. Ei pitäisi nukahtaa kuitenkaan.
Ehkä vitsillä asuntolan työntekijä sanoi minulle että olisin hyvä ottamaan ihmisten takit narikkaan kun pysyisin paikallani. Todellakin ahdistuneena pysyn, tai sitten saattaa olla että lähden liikkeelle. Siinä kuitenkin pitäisi pystyä puhumaan. "Tervetuloa" tai jotain sellaista, en ole varma. Periaatteessa "sairauden" taakse ei saisi mennä, mutta koen että mutistina tollainen ahdistaa liikaa. Tai riittää vaikka olisi "pelkästään ujo" että voi olla liian vaikea.
Ja kuitenkin tänään ollut jotain epileptistä. Sekin vei tänään sitten useamman tunnin. Jälleen sain muistutuksen että on maailman ihanin luokka-avustaja. Tai muistan sen aina mutta nyt se tuli taas konkreettisesti.
Se paita ei ole tullut vielä. Perjantaina on viimeinen päivä. Tai en tiedä oliko se arvioitu aika vai aika jolloin se paita tulee. Mutta pian kuitenkin.
keskiviikko 26. huhtikuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Vihdoin se on taas alkanut, saan puhuttua. En enää joudu kirjoittamaan. Tai vihko on aina mukana kuitenkin, varmuuden vuoksi jos tulee pie...
-
Sain tämän idean eilen kun selasin nettiä, jostain sivulta tuli vastaan taas kommunikointikeinoja niin keksin aakkostaulun ja tein sitte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit