Miksi asiat eivät etene?

Jotenkin niin tavattoman turhauttavaa tälläinen jatkuva odottaminen. Tapahtuuko vihdoin jotain, saanko vihdoin apua? Mutta joka viikonloppu kun menen kotiin, ei ole tullut mitään postia. Tiedostan kyllä, on paljon muitakin asiakkaita ja olen mahdollisesti jossain jonossa. Mutta kuitenkin. Mutismi ja ahdistuneisuus ovat mielestäni asiat joiden takia sitä apua eniten tarvitsen. Ja tietenkin epilepsia. Nämä kaikki saattavat toisaalta myös liittyä yhteen. En aina osaa kertoa mikä on. En ole aina "täällä".

Toivon niin paljon että saisin avustajan syksylle. Poissaolojen määrä on taas nousussa. En vain pääse tunneille. On kyllä monia muitakin asioita mitkä ei mene niin kuin pitäisi. Miten kunta voi sanoa että joku tarvitsee ja joku ei avustajaa? Miten ne voi sanoa kun eivät näe todellisuutta? Edellisen päätöksen tekijä ei ollut minua koskaan nähnyt! Jos osaan kellon, rahat ja sellaiset, ei se tarkoita että pärjään!

Valitus tehtiin maaliskuun puolessa välissä. Ehkä? Ja siitä jos laskee vähän yli kolme kuukautta eteenpäin niin päätöksen pitäisi tulla kesä- tai heinäkuussa. Eli ennen koulua. Se olisikin hyvä.

Tulkkauspalvelua olen hakenut myös. Tähän on vähän hankala tällä hetkellä uskoa. Osaan kuitenkin puhua ja useimmiten ymmärrän puhetta. Lukeminen on useimmiten edes kohtalaista. Harvoin ehkä kuitenkaan hyvää. Mutta koen, jos saan avustajan niin siinä vaiheessa en tulkkia tarvitse. Jos en saa avustajaa niin tulkki voisi jollain tavalla olla siinä. Ei avustavassa tehtävässä vaan selventämässä ja vaikka lukemassa muille minun ajatuksia. Tämä päätös tulee kuuden viikon sisään.