Vähän minua pelottaa. Mitä sitten tapahtuu? Joudunko jälleen jaksamaan paljon? Mutta nyt on lomaa jäljellä enään muutamia viikkoja. Sen jälkeen pääsen asuntolaan. Toivottavasti saisin oman huoneen. Tarvitsen niin paljon edelleen omaa aikaa. Tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Tarvitsen aikaa että jaksan. Tarvitsen hiljaisuuden että pystyn nukkumaan. Näistä kaikki pahentaa toisiaan.
Nyt on jo kuitenkin ilta. Eli kohta pääsee jo nukkumaan. Unirytmi on aika sekaisin, mutta eiköhän se tästä palaudu pian. Jos nyt ainakin kymmeneen olisin hereillä. Minulla muuttuu rytmi hyvin nopeasti. Muutama yö niin se on siinä. Nyt varmaan kyllä taustalla myös univelkaa.
Katsotaan mitä tästä nyt tulee. Ehkä tästä tuleekin jotain hyvää.
perjantai 21. heinäkuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...

-
On kyllä ollut sellainen viikko että ei tosikaan. Riippuu tosi paljon päivästä millainen ja enään en muista mitä tällä viikolla on ollut. ...
-
Näitä tämän tapaisia videoita on YouTubessa, mutta en itse saanut silti tätä ideaa vaan joku antoi sen idean minulle. Kiitos sille jollekin....
-
"Riipaiseva tarina yksinäisen lapsen peloista ja salaisuuksista" Tänä vuonna ilmestynyt kirja, olen vähän sitä lukenut, tai ä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit