Ensimmäinen työssäoppimispäivä ohi

Voi että, tunsin ihan kuin kotiin olisin mennyt. Kun tiettyyn paikkaan ja tietyn asiakkaan luokse menin, tunsin että minua tarvitaan juuri nyt, juuri tässä kaikista eniten. Hän katsoi minua niin silmiin <3 Olin onnellinen, ei sitä voi sanoin kuvata. Minä olin se joka antoi läheisyyden ja turvallisuuden tunteen hänelle. Ja näin myös sen että läsnäoloni merkitsi hänelle todella paljon. Mutta en ole tämän kerran siellä puolella vaan olen vain osan viikkoa toisella puolella taloa ja loput kotona.

Alussa minua otti päähän tosi paljon etten saanut olla koko viikkoa, mutta nyt ehkä ajattelen kun kävin siellä katsomassa; siellä on niin paljon asiat eri tavalla kuin ennen. En kyllä edelleenkään ymmärrä tarkkaa syytä, en välttämättä koskaan tule ymmärtämääkään, olkoon sitten, pääasia että jonkin verran saan olla ja saan edes käydä siellä. Lupasin mennä taas huomenna ja minun on pakko muistaa, en kyllä usko että voisin sellaisen asian edes unohtaa. Merkitsee minulle ja asiakkaalle kuitenkin niin paljon.

Tänään olin oikeastaan aika pihalla kaikesta, mutta alku on aina tälläistä, ennen ruokailua tuli huono olo, alkoi ahdistamaan aika äkkiä ja siitä kyllä jo kysyttiin, otin pienen annoksen lääkettä niin pystyin jatkamaan normaalisti, väsyttämään tietenkin alkoi vähän, mutta parempi sekin kun täysi ahdistus tilanne. Sanoin että ei tarvitse kysyä kun myöhemmin kysyttiin uudelleen, mutta sitten illalla laitoin viestiä että on se oikeasti hyvä kysyä kun en välttämättä halua kertoa jos joku on.

Tänään oli paljon uusia ihmisiä; en osannut kohdata. Kättelin kyllä ja katsoin silmiin, mutta en voinut sanoa mitään, työpaikkaohjaaja sitten kertoi. Vähän mietin tuleeko merkintää sosiaalisten taitojen heikkenemisestä, kun ennen ne on ollut paljon paremmat, tutussa paikassa tietenkin ja tuttujen ihmisten seurassa. Joka jakson jälkeen on ollut merkintä että on kehittynyt tai huomattavasti kehittynyt.
Nyt en tiedä, jakso on tosin vasta aivan alussa, luulen että paranee vielä ja kuitenkin oloni on ollut parempi kuin yli kuukauteen. En muista milloin olisi ollut näin hyvä päivä. Huomenna uudelleen, ihan mahtavaa!

Minun tekisi niin mieli kertoa kaikki, en kuitenkaan voi. En saa.