perjantai 1. joulukuuta 2017
Ensimmäinen joulukuuta, työjakso ohi
Työjakso kului nopeasti. On kuitenkin myös joitain ihmisiä ikävä koululla. On ikävä ystäviä. <3 ja meidän omia iltahetkiä. Pelataan aina. Ja ollaan vaan. Kuunnellaan musiikkia. Koulussa on kuitenkin huonompi.
Työjakso olisi voinut mennä paremmin, mutta myös huonommin. Joinain päivinä voin todella hyvin ja niinä päivinä osallistuin paremmin. Ainakin toisella viikolla tälläisiä päiviä oli. Myös puhuin vapaammin. Alkuun puhuin vain omalle ohjaajalle. Sitten muillekin hiljalleen. Viimeisenä päivänä toinen sanoikin että ajatteli etten sulata ollenkaan tilannetta. Ikävä jää! Ehkä joskus siellä tulen käymään. Lopussa Mutismi ei taas ilmennyt oikein ollenkaan.
Eilen oli sitten taas ihan vastakkainen päivä. Aamu meni kohtalaisesti. Sain tehtyä asian mitä olin pari viikkoa odottanut kunnes tuli nopeasti huono olo. Lääkettä lisää. Ehkä auttoi vähän. Oma ohjaaja laski lepäämään ja peitteli. Koin olevani turvassa. Nukuin ja kuulin kuitenkin oudosti. Jäätiin yhden asiakkaan kanssa sitten kahdestaan kun muut lähtivät hirvipeijaisiin tanssimaan. Molemmat kerkesimme nukahtamaan. :-) Tuotiin taas siihen peitto. En kunnolla muista mutta oli ainakin siinä kun nousin.
Huomenna ei ole mitään suunnitelmia, eikä edes sunnuntaina näillä näkymin tarvitse lähteä kaupunkiin. Silloin on kauneimmat joululaulut. Siellä on vähän ihmisiä kun on pieni paikka. Olen ollut siellä monena vuonna. En laula mukana, tykkään kuitenkin kuunnella. Toivon aina mielessäni laulua "Tulkoon joulu" ja se on joka vuosi laulettu. Kerran minun pyynnöstäni kun näytin sormilla laulun numeron papille.
Tulkkauspalvelu päätöstä ei ole vielä tullut. Odotellaan. Toivottavasti tulisi pian. Mutta nyt en ole kun perjantaina avaamassa posteja ensi kerran. Silloin sen olisi pitänyt jo tulla. En tiedä tuleeko näkyviin Kelan sivuille.
Minun pitäisi kuulemma miettiä omaa jaksamista koulun suhteen. Miten jaksan oikeasti? Itse mietin myös sitä jos jaksaminen loppuu täysin enkä enää jaksa lainkaan. Mutta uskon että jos saan tulkin niin jaksaminen paranee. Kun siinäkin olisi sitten ihminen joka olisi läsnä, minua varten, tavoitettavissa ja tärkeä. Tai enhän tiedä millainen suhde tulee, mutta olisi yksi tuttu tulkki keneen voisin saada hyvän suhteen kun jo nyt koen jonkinlaisen.
Kuvan lähde: https://www.vastavalo.net/joulu-joulunaika-joulukuu-joulu-384108.html
Tunnisteet:
ahdistus,
koulu,
mutismi,
tulkkauspalvelut,
työharjoittelu,
väsymys
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lehtijuttu
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Selektiivinen mutismi lapsella ja aikuisella – Noora lakkasi puhumasta - Hyvä olo - Ilta-Sanomat Mietin jonkin aikaa suostunko, juteltiin to...
-
Vihdoin se on taas alkanut, saan puhuttua. En enää joudu kirjoittamaan. Tai vihko on aina mukana kuitenkin, varmuuden vuoksi jos tulee pie...
-
Sain tämän idean eilen kun selasin nettiä, jostain sivulta tuli vastaan taas kommunikointikeinoja niin keksin aakkostaulun ja tein sitte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hyväksyn vain asialliset kommentit