Sairaalassa

Nyt ei ole sentään käynyt mitään, tai miten sen nyt ottaa, on alettu tutkia vihdoin asioita, mistä asiat johtuu. Vähän pelottaa ettei selviä mitään ja sitten taas pelottaa että selviää jotain mitä en ole osannut odottaa lainkaan.

Mutta täällä on aika hankala tulla ymmärretyksi kun kännykkä on aina missä sattuu lakanoiden ja peittojen välissä ja kansio on vielä hyvin suppea. Nyt onneksi sain eilen tabletin itselleni kotonta niin voin siihen kirjoittaa ja siinä teksti näkyykin suurempana niin on itsekin helpompi nähdä.

Eilen taisi sairaanhoitaja sanoa että olisi niin hyvä jos niillä olisi ihan oma kansio sairaala käytössä. Voisin periaatteessa tehdä, mutta se vie kuitenkin aika paljon aikaa. Ja oma kansio on pahasti vielä kesken. Mutta niitä on ihan valmiita pohjia mitä voisi vaikka tulostaa ja laminoida, kuntoutusyksikössä oli ruoka kuvat sillä tavalla niin siitä aina näytin mitä halusin tai mitä en halunnut. Täten pystyi molemmat osapuolet ymmärtämään ja tietämään mitä tarkoitan.

Perjantaina pääsen pois, onneksi siihen ei ole enää pitkä aika. Taitaa olla puolet mennyt tällä kertaa, en jaksa laskea tai ajatella. Liian työlästä.